Koronaviruksen riehuminen ihmispopulaatiossa on kohdattu keskittymällä taudin leviämisen hillitsemiseen. Hyvä niin. Mutta tärkeää olisi myös oppia siitä jotain, jotta sama tai pahempi ei toistu tulevaisuudessa. Mistä virus tuli? Miten estää pandemiat tulevaisuudessa?

 

Virus lihassa

HIV, ebola, SARS, sikainfluenssa, lintuinfluenssa. Tässä esimerkkejä viruksista, jotka ovat siirtyneet ihmiseen lihansyönnin mukana. Nyt listaan voidaan lisätä koronavirus tai covid19, joka sekin kulkeutui ihmisen verenkiertoon torilla myydyn eläimen kudoksesta. Koronan tapauksessa kyseessä oli luonnonvaraisen eläimen, luultavasti sivettieläimen, käärmeen, lepakon tai vyötiäisen liha. Kiina toipuu paraikaa epidemiasta, mutta eläintorit, joilta virusliha tuli, tulevat luultavasti jatkamaan mitä erilaisimpien elävien eläinten myyntiä ruoaksi.

Kuten sika- ja lintuinfluenssat osoittavat, myös tavallisessa eläintuotannossa muhii jatkuva tautivaara. Eläintuotannon tehostuttua eläintilojen koot ovat kasvaneet rajusti. Suomalaisellakin tilalla voi olla kymmeniä tuhansia eläimiä. Samalla eläintiheydet ovat kurvanneet nousuun, jolloin yhä suurempia määriä eläimiä ahdetaan yhä pienemmälle pinta-alalle. Ahtaus tarkoittaa, että eläimet ovat stressattuja ja siten niiden immuunijärjestelmät jäävät alhaalle. Maailmalla eläimille ruokitaankin rutiininomaisesti antibiootteja erilaisten sairauksien ehkäisemiseksi.

Mietitäänpä hetki. Valtava määrä immuniteetiltään heikkoja ja antibiootteihin tottuneita eläimiä pienellä alalla. Kilahtaako kenenkään hälytyskello? Teollistunutta eläintuotantoa onkin pidetty pelottavan oivallisena tautihautomona. Jo nyt isohko osa esimerkiksi aasialaisesta broilerinlihasta sisältää antibiooteille resistenttejä bakteereita. On vain ajan kysymys, milloin eläintiloilta pirskahtaa uudenlaisia bakteereita ja viruksia myös ihmispopulaatioihin.

On varsin mahdollista, että edessämme on jonakin päivänä koronavirustakin huomattavasti vakavampi pandemia – eläinteollisuuden tuottama, laajamittainen ihmiskatastrofi. Voisiko tähän puuttua nyt, ennen kuin pahin tapahtuu?

 

Lihansyönti tappaa sivullisia

Lihansyönti on haitaksi ihmisen terveydelle. Me olemme jo pitkään tienneet, että liiallisina annoksina eläintuotteet voivat tukkia suonet, lisätä syöpäriskiä ja ajaa terveyden alas. Koronavirus muistuttaa siitä, että lihansyönti voi kuitenkin tappaa myös sivullisia. On turhauttavaa nähdä, miten jonkun halu sulloa kitaansa lihaa on johtanut siihen, että ihmisiä kuolee ja maailmantalous horjuu tavalla, joka johtaa kenties virustakin suurempaan inhimilliseen hätään.

Me tiedämme, että eläintuotanto on merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja sitä kautta uhka paitsi muulle eläinkunnalle, myös ihmiselle. Se on kutistanut muiden lajien elintilan minimiin ja syytänyt ilmakehään metaania, typpidioksidia ja hiilidioksidia voimistaen ilmaston lämpenemistä. Ympäristön kannalta nykyisen kaltainen eläinteollisuus ja lihan kulutus on yksinkertaisesti kestämätöntä ja samasta syystä eläintuotteiden kulutus tuhoaa myös ihmistä itseään – meillekin käy huonosti keskellä kuumenevaa planeettaa. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainut uhka.

Nyt viimeistään on opittava, että lihansyönti voi johtaa pandemioihin, jotka potentiaalisesti tappavat suuria ihmismääriä. Ideologisista syistä (siksi, että monelle lihansyönti on osa maailmankuvaa sekä identiteettiä) näitä uhkia ei haluta tunnistaa ja siksi niistä puhuminen helposti herättää ärtymystä. Mutta olisiko nyt aika ottaa ideologiset lasit silmiltä ja katsoa eläintorien ja -teollisuuden seurauksia realistisesti?

Moni hokee, että lihansyönti on ”henkilökohtainen valinta”. Se ei ole sitä eläinten hyvinvoinnin ja arvon kannalta – eläinten surkea kohtelu ja tarpeeton tappaminen eivät ole ”mielipidekysymyksiä”. Koronavirus osoittaa, että lihansyönti ei ole henkilökohtainen valinta myöskään siksi, että se asettaa muut ihmiset vakavaan vaaraan. On särähtävän epäoikeudenmukaista, että myös ihmissivulliset joutuvat kärsimään eläintorien ja -teollisuuden seurauksena.

 

Ennen kuin

Jos haluamme auttaa muiden lajien ja Homo sapiensin selviytymistä, ei riitä, että pyrimme minimoimaan koronaviruksen aiheuttamia haittoja. Jotta tulevaisuudessa emme putoa vieläkin synkempään tautikierteeseen, on tilanteesta otettava oppia purkamalla niitä syitä, jotka viruksen mahdollistivat. Eläintorien ja -teollisuuden alasajaminen on kattavin ja suojaavin vaihtoehto – se on lahja luonnolle, muille eläimille, ja ihmisen omalle elämälle.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi, että me olemme ”sodassa näkymätöntä vihollista” eli virusta vastaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Oikea sodankäynnin kohde ovat ne ihmisen ahneet ja lyhytnäköiset tottumukset, jotka viruksen siirtymisen lajiimme mahdollistivat. Meidän tulisi olla sodassa sitä tuhoisaa itsekkyyttä vastaan, jolla me muita lajeja olemme kohdelleet. Vain sen sodan voittaminen pelastaa lopulta myös meidät itsemme.

 

 

 

Lisälukemista:

https://www.bbc.com/news/science-environment-51496830