lihansyönti

Lihan tautiriskit eli mitä voimme oppia koronaviruksen alkuperästä

~ Elisa Aaltola ~ 3 kommenttia

Koronaviruksen riehuminen ihmispopulaatiossa on kohdattu keskittymällä taudin leviämisen hillitsemiseen. Hyvä niin. Mutta tärkeää olisi myös oppia siitä jotain, jotta sama tai pahempi ei toistu tulevaisuudessa. Mistä virus tuli? Miten estää pandemiat tulevaisuudessa?   Virus lihassa HIV, ebola, SARS, sikainfluenssa, lintuinfluenssa. Tässä esimerkkejä viruksista, jotka ovat siirtyneet ihmiseen lihansyönnin mukana. Nyt listaan voidaan lisätä koronavirus tai … Jatka artikkeliin Lihan tautiriskit eli mitä voimme oppia koronaviruksen alkuperästä

Rakkaus ja eläimet

~ Elisa Aaltola ~ 3 kommenttia

Veikkauksen verkkojulkaisu Inhimmillisiä uutisia julkaisi viime viikonloppuna jutun, jossa haastateltiin sekä minua että lampuria. Toimittaja oli tehnyt laadukasta, tasapainoista työtä: sekä myönteinen että kriittinen näkökulma eläintuotantoon tulivat esille. Lampuri kertoi omasta ammatistaan ja empatiasta eläimiä kohtaan, ja minä puolestani toin esille eläinsuhteen mahdollisia ongelmakohtia. Näin hyvät lehtijutut usein syntyvät. Juttu kuitenkin poistettiin netistä pian sen … Jatka artikkeliin Rakkaus ja eläimet

Lihaparadoksi: Kun eläin katosi lihasta

~ Elisa Aaltola ~ Jätä kommentti

Länsimaissa huoli eläinten hyvinvoinnista on kasvanut voimakkaasti. Samalla lihaa kulutetaan yhä enemmän. Tutkijat puhuvatkin ”lihaparadoksista”, jonka pyörteessä sama henkilö sekä paheksuu tehotuotantoa että tukee sitä ostopäätöksillään. Dissonanssi ja eläimen unohtaminen Empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että lihaparadoksia ylläpitää kognitiivinen dissonanssi, jolloin moraalinen arvo (eläinten hyvinvointi) ja tekojen seuraukset (lihansyönti) pidetään toisistaan irrallaan. Lihan kulutus siten ikään … Jatka artikkeliin Lihaparadoksi: Kun eläin katosi lihasta

Niin, että miksi niillä eläimillä olisi arvoa?

~ Elisa Aaltola ~ 7 kommenttia

Ihmisillä on erikoinen tapa otaksua olevansa järjellisen ajattelun ruumiillistumia samalla, kun he itse asiassa seuraavat kulttuurista opittuja dogmeja, eli kyseenalaistamattomia uskomuksia, joita he eivät ole kenties kertaakaan rationaalisesti koettaneet perustella. Tunnetun sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin tutkimusten mukaan ihminen uskoo seuraavansa järkeä silloinkin, kun hän mukailee omaksuttuja, usein järjen jättömailla liikkuvia käsityksiä, joita hän itse ei ole … Jatka artikkeliin Niin, että miksi niillä eläimillä olisi arvoa?

Apatia, zombieland ja tarkkaavaisuus

~ Elisa Aaltola ~ 5 kommenttia

Sosiologi Stanley Cohen on väittänyt, että länsimaista nykyihmistä vaivaa yhä useammin moraalinen apatia ja flegmaattisuus. Tuo viihteen, kulutuksen ja työn välissä eteenpäin pusertava otus suhtautuu moraalisiin kysymyksiin yhä useammin penseästi, eri toten jos ne kysymykset vaativat häneltä itseltään muutosta. Myös psykiatrinen tutkimus on osoittanut apatian yhdeksi merkittävimmäksi syyksi sille, miksi me usein toimimme moraalia vastaan … Jatka artikkeliin Apatia, zombieland ja tarkkaavaisuus

Metsästys, kivääri ja identiteetti

~ Elisa Aaltola ~ 11 kommenttia

Vuosia sitten kävelin ystävieni kanssa englantilaisella maaseudulla, kun läheltä alkoi kuulua pauketta ja huutoa. Laskeuduimme kukkulan takana olevalle lammelle, jossa vastaan iski riipova näky. Kourallinen miehiä ampui suurta sorsaparvea, jonka oli yllättänyt. Haulien tuoksu täytti ilman, korvamme lukkiutuivat paukkeesta, ja lintuja putosi maahan edessämme, takanamme, sivullamme. Viimein, meidät nähtyään, yksi miehistä komensi hiljaisuuden. Pauke lakkasi … Jatka artikkeliin Metsästys, kivääri ja identiteetti

Inhimillistäminen, Disney ja eläinteollisuus

~ Elisa Aaltola ~ 2 kommenttia

Walt Disneyä on syyttäminen kaikesta. Hän toi maailmaan Bambin, ja pian mikään ei ollut ennallaan. Itkettyään metsästäjälle emonsa menettäneen peuran surua, alkoi länsimainen ihminen itkemään kaikkien eläinten puolesta. Koirista tuli pieniä ihmisiä ja norsuista dumboja, joita kuului rakastaa. Karvaisista, höyhenikkäistä ja suomuisista otuksista, aiemmin ”elukoiksi” tiedetyistä, tuli söpöjä, ihania, rakastettavia. Muutamassa vuosikymmenessä liikutuksen liikehdintä kasvoi … Jatka artikkeliin Inhimillistäminen, Disney ja eläinteollisuus

Vieraantumisen politiikka: maskuliininen mies ja makkara

~ Elisa Aaltola ~ 8 kommenttia

Miehet syövät lihaa. Totta kai miehet syövät lihaa? Miehet eivät arastele, tunteile. He osaavat ajatella järjellisesti, ymmärtää asiat kuten asiat ovat. Luonnon kiertokulun. Miehet eivät hempeile ja sorru sääliin. He eivät silittele pupuja, vaan syövät niitä, karjaisten leuat rouskuen ”liha on hyvää!”. He ovat kyllin kykeneväisiä tiedostaakseen, että tunteellisuuden sijaan maailma on armottomuuden paikka. Sellainen, … Jatka artikkeliin Vieraantumisen politiikka: maskuliininen mies ja makkara

Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa?

~ Elisa Aaltola ~ 70 kommenttia

Hän tietää kaikki argumentit. Hän on kuullut eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista, nähnyt videoita siitä, mitä eläimille tapahtuu, kun "kuluttaja" ei ole katsomassa. Hän on kuullut ympäristökysymyksistä ja siitä kuinka lihansyönti nopeuttaa ilmastonmuutosta. Hän on kuullut kolmansien maiden nälänhädästä ja vilkaissut raportteja tavasta, jolla eläintuotteiden kulutus nakertaa leipää pois maailman köyhimmiltä. Ja silti: hänen ostoskassiinsa ja … Jatka artikkeliin Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa?