Eläinten tappokilpailut eivät kuulu nykyaikaan

Yli 30 000 suomalaista on allekirjoittanut eläinten tappokilpailuja vastustavan vetoomuksen. Näin suuri nimimäärä vain muutamassa päivässä on huikea suoritus. Hienoa! Suomussalmen Hossaan järjestettävät kilpailut alkavat perjantaina 18.11. Ne ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Tappokilpailuja ovat kritisoineet mm. Suomen luonnonsuojeluliitto, eduskunnan eläinsuojeluryhmä ja siinä vaikuttavat 13 kansanedustajaa, useat julkisuuden henkilöt kuten muusikko Paula Vesala ja Sitran johtaja … Jatka artikkeliin Eläinten tappokilpailut eivät kuulu nykyaikaan

Emokarhu pentuineen ansaitsee apua

Muistatteko viime vuoden rautakarhun, jolla oli neljä pientä pentua? Hiljattain hänestä saatiin tuore kuva. Karhu on kuva-aineiston perusteella hyväkuntoinen ja tottunut rautoihin. Karhu pentuineen siis selvisi, huraa! Tämä karhuemo on todellinen sankari: hän on hoitanut poikasiaan raudoista huolimatta ja säilynyt hyväkuntoisena. Melkoinen selviytyjä, siis! Tarinaan kuitenkin liittyy synkkä puoli, sillä jälleen kerran Itä-Suomen poliisi haluaa … Jatka artikkeliin Emokarhu pentuineen ansaitsee apua

Uusi kirja: Esseitä eläimistä

Olettehan jo huomanneet uuden kirjani, "Esseitä eläimistä"? Tässä sen virallinen esittely: Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä? Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Aaltola pohtii esseissään, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun ihminen … Jatka artikkeliin Uusi kirja: Esseitä eläimistä

Miksi susien ei anneta elää edes korpimailla?

Aivan itärajalla, kaukana ihmisasutuksesta, asuu erittäin arka susilauma. Tästä syvemmälle erämaahan ei Suomessa pääse. Laumaa kolme vuotta tutkinut Antti Haataja on todennut lauman olevan niin säikky, ettei hän ole saanut siitä edes valokuvaa. Lauma on siis kaikkea sitä, mitä monet vaativat susien olevan: se pysyttelee kaukana poissa ihmisten lähettyviltä ja pelkää ihmisiä. Se käyttäytyykin juuri … Jatka artikkeliin Miksi susien ei anneta elää edes korpimailla?

Inhimillinen ihminen antaa suden elää

Sudet ovat sosiaalisessa älykkyydessä mestareita. Ne kommunikoivat keskenään, opettavat toisiaan ja ovat yhteistyötaitoisia. Susilla on jopa kulttuuria ja joidenkin susitutkijoiden mukaan ne ovat mitä ilmeisimmin itsetietoisuuteen kykeneviä eli mieleltään erittäin kehittyneitä olentoja. Sudet valitsevat kumppaninsa tarkasti ja muodostavat pysyviä, usein halki elämän jatkuvia sosiaalisia siteitä. Erityisesti sukulaissuhteet ovat suden elämän ydin. Susilaumat ovat perheitä, jotka … Jatka artikkeliin Inhimillinen ihminen antaa suden elää

Ehdotus eläinten hyvinvointilaiksi on puutteellinen – annathan äänesi eläimille!

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa! Maa- ja metsätalousministeriö ottaa vastaan lakiehdotusta koskevia lausuntoja perjantaihin 14.1. saakka. Kuka tahansa voi jättää lausunnon. Ohjeet löytyvät täältä: https://mmm.fi/…/Lausuntopyynt%C3%B6_EHL_suomenkielinen+(1… Suositankin kaikille eläinten kohtelusta huolestuneille lausunnon lähettämistä. Lausunnon (joka on hyvä muotoilla omin sanoin) teossa voi hyödyntää esimerkiksi SEY Suomen eläinsuojelun ja Animalian materiaaleja – sekä tätä postausta. Olenkin kiitollinen postauksen jakamisesta! … Jatka artikkeliin Ehdotus eläinten hyvinvointilaiksi on puutteellinen – annathan äänesi eläimille!

Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Jos jokin ei kuulu Suomen luontoon, on se pyyntirauta. Raudat aiheuttavat pahimmillaan voimakasta tuskaa sekä sivullisille eläimille että niille kohde-eläimille, joita raudoilla pyydetään. ... Ensin sivullisista eläimistä. Tänä vuonna tuli esille useita tapauksia, joissa karhut olivat jääneet tassuistaan pyyntirautoihin kiinni. Myös menneiltä vuosilta löytyy useita vastaavia tapauksia. Koskettavimpia näistä ovat emokarhut, joilla on pyyntiraudat jalassa … Jatka artikkeliin Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Ympäristökriisi, tunteet ja toiminta

Ympäristökriisi herättää vaikeita tunteita. Miten näihin tunteisiin tulisi suhtautua? Voiko tunteita hyödyntää ilmastokriisin, lajikadon ja muiden ympäristökriisin osatekijöiden ratkaisussa? Mitä tehdä ympäristöahdistukselle, surulle ja epätoivolle, ja onko niiden kanavointi toimintaan ylipäätään tärkeää? Jakson haastateltavana on ansioitunut ympäristötutkija ja ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala.

Susikantaa tuhoava populismi

Maa- ja metsätalousministeriö on runnomassa läpi susien metsästystä, jonka se haluaa aloittaa jo vuodenvaihteen jälkeen. Kyseessä on erittäin uhanalainen laji, jonka edustajia oli keväällä piskuiset 279−321 yksilöä. Tilanne onkin absurdi. Ministeriön näkemys on hätiköity. Susikannan elinkelpoisuutta ja suojelutason viitearvoja koskeva, Luonnonvarakeskuksen valmistelema raportti valmistuu vasta syksyllä 2022. Miksi tehdä päätöksiä ennen kuin raportti on valmis … Jatka artikkeliin Susikantaa tuhoava populismi

Lintujen puolesta

Kun Helsinkiin avattiin pari päivää sitten KFC-kanaravintola, saapui ravintolan ulkopuolelle kolme kohteliasta nuorta yllään eläinten arvosta muistuttavat paidat. Yksi heistä alkoi lukea puhetta eläinten paremman kohtelun puolesta. Kauppakeskus Itiksen vartijat poistivat heidät välittömästi, minkä jälkeen poliisi pidätti heidät usean tunnin ajaksi. Kun paria päivää myöhemmin saman ravintolan eteen astui henkilö, joka ei puhunut yhtään mitään … Jatka artikkeliin Lintujen puolesta

Luonto ja itsekkyys

Karhujen metsästyskiintiö oli tänä vuonna ennätyssuuri. Yksi Riistakeskuksen nimeämä syy: karhut metsästävät hirviä ja hirvisaaliit taas halutaan ihmisille. Myös trofee-metsästys motivoi tappoinnokkuutta. Karhuja oli ennen metsästyskautta noin 2600 yksilöä. Ihmisiä on 5,5 miljoonaa. Silti karhuja oli ”liikaa”. Ilveksiä tapetaan tällä kaudella ennätysmäärä, vaikka ne verottaisivat tehokkaasti valkohäntäkauriita. Riistakeskus ei tarjoa tälle absurdille päätökselle ainuttakaan järkevää … Jatka artikkeliin Luonto ja itsekkyys

Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Itä-Suomen poliisi ja Luonnonvarakeskus aikovat sittenkin yrittää Joensuun emokarhun nukuttamista. Karhulla on pyyntiraudat jalassaan ja neljä pientä pentua, ja sen kohtalo on puhuttanut ihmisiä laajasti. Alunperin poliisi määräsi karhun tapettavaksi. Nyt suunnitelmissa on koettaa rautojen kirurgista poistoa maastossa, mikä on Suomen historiassa ainutlaatuista. Päätös on kerrassaan erinomainen! Suuret kiitokset siitä Itä-Suomen poliisille ja Luonnonvarakeskukselle! Emon … Jatka artikkeliin Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Eläinteollisuus etiikan esteenä

Tiesitkö, että ”lihaparadoksia” tuetaan eläinteollisuuden ja -tuottajien toimesta myös Suomessa, ja että se estää eettistä harkintaa? Lihaparadoksi on ristiriita, jonka raameissa ihminen sekä välittää eläinten hyvinvoinnista että ostaa elintarvikkeita, joiden tuottaminen on aiheuttanut eläimille kärsimystä. Paradoksia tutkineet psykologit ovat havainneet, että sitä ylläpidetään erottamalla ”liha” ”eläimestä”: lihan alkuperä siis pyyhitään pois mielistä. Juuri tällöin ihminen … Jatka artikkeliin Eläinteollisuus etiikan esteenä

Ajatuksia metsästyksestä

Mielellisten, tuntevien yksilöiden tappaminen ei ole tervehenkinen saatikka eettisesti hyväksyttävä "harrastus". Tappamisen nimeäminen harrastukseksi on kulttuurimme synkimpiä piirteitä ja este ihmisen kehitykselle sekä kunnioittavalle eläin- ja luontosuhteelle. Mielellisten olentojen tappaminen harrasteen, huvin ja mielihyvän vuoksi on huonointa ihmisessä (ja kuulostaisi syvästi häiriintyneeltä muihin ihmisiin sovellettaessa). Tappamisen tulisi perustua välttämättömyyteen (esim. oma hengissäselviytyminen), ei huviin. Silloinkin … Jatka artikkeliin Ajatuksia metsästyksestä

Rakkauden filosofiaa

Valoja-podcastin aiheena on tällä kertaa rakkauden filosofia. Mitä rakkaus on? Mitä filosofia kertoo ihmisten välisestä rakkaudesta? Entä mitä luonto- ja eläinrakkaus voivat parhaimmillaan olla? Jaksossa kolutaan rakkauden biologista ja psykologista tutkimusta sekä klassikoita Platonista Iris Murdochiin. Olisiko tuhon aikakaudella syytä oppia viimein rakastamaan kattavammin?