Empatia #2: tarkkaavaisuus, järki ja politiikka

Valoja-podcast jatkaa empatia-aiheella. Mitä tarkoittaa "reflektiivinen empatia"? Entä miten empatiaa voi kehittää? Mitä ongelmia ja vaaroja (kuten puolueellisuus) empatiaan sisältyy ja miten niitä voi välttää? Entä miten tarkkaavaisuus ja järki liittyvät tähän kaikkeen? Mitä ovat empatian poliittiset ulottuvuudet; miten suojella empatiaa kovien arvojen kilpailuyhteiskunnassa?    

Empatia, mieli ja moraali

Valoja-podcast jatkaa empatia-aiheella. Mitä empatia on? Entä miten se vaikuttaa moraaliin? Sisältyykö empatiaan vaaroja? Mitä erilaiset persoonallisuushäiriöt, kuten psykopatia, kertovat meille empatian tarpeesta? Jakso nojaa osittain Empatia: myötäelämisen tiede -kirjan antiin (Elisa Aaltola & Sami Keto 2017).  

Ystävä vai ”häiriötekijä”?

Sosiaalinen eristäytyminen on uutisten mukaan johtanut koirien kysynnän lisääntymiseen. Koira on kuitenkin muuta kuin ajanvietettä tai harrastusmahdollisuus, ja koiraan sitoutuminen vaatii enemmän kuin moni haluaa antaa. Itse ajattelen, että koirien olemassaolo on ihmiselon manna, hunaja ja kulta – mutta vain, jos koiria kohdellaan tasavertaisina, itsessään arvokkaina ystävinä.   Koiran kadotettu perspektiivi Näen ikkunastani päivittäin saman … Jatka artikkeliin Ystävä vai ”häiriötekijä”?

Antisankareista armollisuuteen

Nykykulttuurissa leijuu taipumus mystifioida ”pahuutta”. Sarjamurhaajat, psykopaatit ja poliittiset joukkotuhot kuhisevat populaarikulttuurin aihepiireissä ja kiehtovat monia. Karikatyyrimäisen julmat hahmot tekevät viiltävän välinpitämättömiä tekoja ja räyhäävät kuvitteellisessa tai todessa historiassa sotaa esille piiskaten. Samalla katsoja tuijottaa heitä ihmeissään sekä kenties hiukan ihaillen. Perinteisestä antagonistista on tullut jopa hitusen samastuttava antisankari, ja tämä antisankari on monessa tapauksessa … Jatka artikkeliin Antisankareista armollisuuteen

Tunteiden politiikka: kaaoksesta käsitteisiin ja empatiaan

Klassisen tunnekäsityksen mukaan tunteet ovat sisäsyntyisiä ja universaaleja. Ne ovat siis biologiaan kirjattuja, ja ne tulevat esille kaikissa samalla tavoin, kulttuurista riippumatta. Samalla yhteiskunnallinen ulottuvuus katoaa. Mitä tämä tarkoittaa empatian kannalta? Tunteiden kaaos ja järjellinen ohjastaja Klassinen tunnekäsitys tekee yksilöistä tunteiden edessä passiivisia. Tunteet hypähtävät esille vääjäämättä ja retuuttavat meitä eri suuntiin – koska ne … Jatka artikkeliin Tunteiden politiikka: kaaoksesta käsitteisiin ja empatiaan

Tunne, identiteetti ja eläin

Rationaalinen, tunteellinen apina Länsimaisessa ajattelussa moraali oli pitkään periaatekysymys. Tärkeintä oli nimetä yleisiä, rationaalisia sääntöjä sille, miten toimia, löytyivät ne sitten vanhan testamentin käskyistä tai brittifilosofin kynttilänvalossa laadituista arvo-algoritmeista. Taustalla oleva ihmiskuva oli rationalistinen ja ylpeili sillä, että me olemme puhtaan järjellisiä otuksia, joiden tulee hallita ja typistää tunteiden vaikutusta. Varsinkaan ”tärkeissä asioissa”, vakavuutta vaativissa … Jatka artikkeliin Tunne, identiteetti ja eläin

Hyvän ja pahan ristivedossa: Primo Levi ja ihmisen moninaisuus

Kulttuuriteoreetikko Susan Sontag kirjoittaa teoksessaan On Photography hetkestä, jolloin ensimmäisen kerran näki kuvia keskitysleireiltä. Kokemus jakoi hänen elämänsä kahteen osaan: viattomuuden aikaan sekä aikaan, jota määritti haavoittuminen. Raja oli ylitetty, ”jotakin kuoli, ja jotakin vielä itkee”. Kuvat piirtyivät vasten kulttuurista tarinaa, joka uskoi edistykseen, teknologiaan ja tieteeseen. Siksi ne pystyivät hajottamaan: ne runnoivat rikki kirkkaat … Jatka artikkeliin Hyvän ja pahan ristivedossa: Primo Levi ja ihmisen moninaisuus

Huonontuva maailma ja oikeutettu kiukku

90-luvulla oli tunne, että maailma oli vääjäämättä etenemässä kohti moraalista muutosta. Rasismi ja sukupuolten väliset syrjinnät loppuisivat, ympäristö otettaisiin vakavasti huomioon, ja eläinten oikeudet olisivat viimein osa yhteiskuntaa. Oli tapahtumassa murtuma pois vanhoista, tukahtuneista ja väkivaltaa ylläpitäneistä kaavioista, ja tulevaisuus oli avointa, sallivampaa ja näkevämpää kenttää. Vuonna 2016 tuo ajatus moraalikehityksestä on kuin raameihin laitettu … Jatka artikkeliin Huonontuva maailma ja oikeutettu kiukku

Empatiaväsymys eli ”onko millään mitään väliä?”

Maailmaa riivaa empatiaväsymys. Ihmispolitiikassa trumpit lähellä ja kaukana karjuvat kovaeleisesti, ettei ”niiden” hyvinvoinnista tai kärsimyksestä tule välittää, ja suhteessa eläimiin monet toteuttavat trumpmaista ideologiaa osoitellen tyytyväisenä lihanpalaa haarukkansa päässä ja ilmoittaen, että ne ovat ”vain eläimiä”. Jotkut empatiaväsyneet ovat empatiahaluttomia ja istuvat nihilismin kaikuvissa arvotyhjiöissä väittäen, että moraali on mielipidekysymys, eikä millään oikeastaan ole mitään … Jatka artikkeliin Empatiaväsymys eli ”onko millään mitään väliä?”