Uusi kirja: Esseitä eläimistä

Olettehan jo huomanneet uuden kirjani, "Esseitä eläimistä"? Tässä sen virallinen esittely: Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä? Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Aaltola pohtii esseissään, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun ihminen … Jatka artikkeliin Uusi kirja: Esseitä eläimistä

Eläinteollisuus etiikan esteenä

Tiesitkö, että ”lihaparadoksia” tuetaan eläinteollisuuden ja -tuottajien toimesta myös Suomessa, ja että se estää eettistä harkintaa? Lihaparadoksi on ristiriita, jonka raameissa ihminen sekä välittää eläinten hyvinvoinnista että ostaa elintarvikkeita, joiden tuottaminen on aiheuttanut eläimille kärsimystä. Paradoksia tutkineet psykologit ovat havainneet, että sitä ylläpidetään erottamalla ”liha” ”eläimestä”: lihan alkuperä siis pyyhitään pois mielistä. Juuri tällöin ihminen … Jatka artikkeliin Eläinteollisuus etiikan esteenä

Lihaparadoksi: Kun eläin katosi lihasta

Länsimaissa huoli eläinten hyvinvoinnista on kasvanut voimakkaasti. Samalla lihaa kulutetaan yhä enemmän. Tutkijat puhuvatkin ”lihaparadoksista”, jonka pyörteessä sama henkilö sekä paheksuu tehotuotantoa että tukee sitä ostopäätöksillään. Dissonanssi ja eläimen unohtaminen Empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että lihaparadoksia ylläpitää kognitiivinen dissonanssi, jolloin moraalinen arvo (eläinten hyvinvointi) ja tekojen seuraukset (lihansyönti) pidetään toisistaan irrallaan. Lihan kulutus siten ikään … Jatka artikkeliin Lihaparadoksi: Kun eläin katosi lihasta

Laki eläinten pahoinvoinnista

Uusi eläinsuojelulaki on vaarassa jäädä työkaluksi, jolla estää eläinten hyvä elämä. Siinä on joitakin edistysaskeleita, jotka liittyvät esimerkiksi valvonnan tehostamiseen. Samalla se kuitenkin sisältää merkillistä pysähtyneisyyttä ajassa, jolloin eläinten kyvyistä ja tarpeista ei ollut vielä kylliksi tietoa. Lakiehdotukseen sisältyy monia hämmentäviä puutteita, joiden puitteissa edes minimaalisia hyvinvointiehtoja ei täytetä. Näitä puutteita ovat esimerkiksi porsitushäkkien ja … Jatka artikkeliin Laki eläinten pahoinvoinnista

Niin, että miksi niillä eläimillä olisi arvoa?

Ihmisillä on erikoinen tapa otaksua olevansa järjellisen ajattelun ruumiillistumia samalla, kun he itse asiassa seuraavat kulttuurista opittuja dogmeja, eli kyseenalaistamattomia uskomuksia, joita he eivät ole kenties kertaakaan rationaalisesti koettaneet perustella. Tunnetun sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin tutkimusten mukaan ihminen uskoo seuraavansa järkeä silloinkin, kun hän mukailee omaksuttuja, usein järjen jättömailla liikkuvia käsityksiä, joita hän itse ei ole … Jatka artikkeliin Niin, että miksi niillä eläimillä olisi arvoa?

Apatia, zombieland ja tarkkaavaisuus

Sosiologi Stanley Cohen on väittänyt, että länsimaista nykyihmistä vaivaa yhä useammin moraalinen apatia ja flegmaattisuus. Tuo viihteen, kulutuksen ja työn välissä eteenpäin pusertava otus suhtautuu moraalisiin kysymyksiin yhä useammin penseästi, eri toten jos ne kysymykset vaativat häneltä itseltään muutosta. Myös psykiatrinen tutkimus on osoittanut apatian yhdeksi merkittävimmäksi syyksi sille, miksi me usein toimimme moraalia vastaan … Jatka artikkeliin Apatia, zombieland ja tarkkaavaisuus

Inhimillistäminen, Disney ja eläinteollisuus

Walt Disneyä on syyttäminen kaikesta. Hän toi maailmaan Bambin, ja pian mikään ei ollut ennallaan. Itkettyään metsästäjälle emonsa menettäneen peuran surua, alkoi länsimainen ihminen itkemään kaikkien eläinten puolesta. Koirista tuli pieniä ihmisiä ja norsuista dumboja, joita kuului rakastaa. Karvaisista, höyhenikkäistä ja suomuisista otuksista, aiemmin ”elukoiksi” tiedetyistä, tuli söpöjä, ihania, rakastettavia. Muutamassa vuosikymmenessä liikutuksen liikehdintä kasvoi … Jatka artikkeliin Inhimillistäminen, Disney ja eläinteollisuus

Vieraantumisen politiikka: maskuliininen mies ja makkara

Miehet syövät lihaa. Totta kai miehet syövät lihaa? Miehet eivät arastele, tunteile. He osaavat ajatella järjellisesti, ymmärtää asiat kuten asiat ovat. Luonnon kiertokulun. Miehet eivät hempeile ja sorru sääliin. He eivät silittele pupuja, vaan syövät niitä, karjaisten leuat rouskuen ”liha on hyvää!”. He ovat kyllin kykeneväisiä tiedostaakseen, että tunteellisuuden sijaan maailma on armottomuuden paikka. Sellainen, … Jatka artikkeliin Vieraantumisen politiikka: maskuliininen mies ja makkara

Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa?

Hän tietää kaikki argumentit. Hän on kuullut eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista, nähnyt videoita siitä, mitä eläimille tapahtuu, kun "kuluttaja" ei ole katsomassa. Hän on kuullut ympäristökysymyksistä ja siitä kuinka lihansyönti nopeuttaa ilmastonmuutosta. Hän on kuullut kolmansien maiden nälänhädästä ja vilkaissut raportteja tavasta, jolla eläintuotteiden kulutus nakertaa leipää pois maailman köyhimmiltä. Ja silti: hänen ostoskassiinsa ja … Jatka artikkeliin Akrasia, eli miksi ihmiset syövät lihaa?