Emoja ja pentuja: syitä supikoirien pesimärauhalle

10 kommenttia artikkeliin ”Emoja ja pentuja: syitä supikoirien pesimärauhalle

  1. Eläimiin kohdistuvat tuhotoimet ihmisten taholta löytävät koko ajan uusia tapoja, muotoja ja keinoja. En pysty edes sanoiksi pukemaan, miten pahalta tuntuu lukea ja tietää supikoiriinkiin kohdistuvista vainoista. MIten ihmisiin voi mahtua niin paljon vihaa ja halua tuottaa kipua ja kärsimystä eläimille.

    Samaan aikaan kun lukemattomat eläimet Suomessakin joutuvat mitä erilaisten vainojen kohteeksi niin luonnossa kuin tehotuotannossa on järkyttävän absurdia tietää, miten täälläkin hallitus valkopesee historiaa uusimalla liikennemerkkejä sukupuolineutraaleiksi, käyttämällä rahaa sotun uudistamiseen jne. Vastaavia rasismin ja tasa-arvon nimissä tehtyjä kalliita ja järjettömiä uudistuksia tehdään esim. Tuulen Viemää elokuvan poistolla suoratoistopalveluista.

    Ei jaksa käsittää, miksi tätäkin aikaa ja rahaa ei käytetä olemassaolevien kärsimysten vähentämiseen ja poistoon. Niitäkin (toivottavasti) tulevat sukupolvet tulevat kauhistelemaan järkyttyneinä.

    Poistetaanko jotanin päivänä kaikki samaan tapaan kaikki eläintuotantoon ja metsästämisen ”epäkohtiin” viittavat asiat. Siinä riittääkin valkopesua. Miksi ei auteta nykyistä kärsimystä ja opita vanhoista.

    Tykkää

  2. Haitalliset vieraslajit tulee pyrkiä poistamaan. Jos tästä on eriävää mieltä, ei ymmärrä populaatioekologian perusteita. Harmi, että tämä tuntuu olevan tosiasia myös eläinaktivismin auktoriteettien kohdalla.

    Tykkää

    1. Minulle muodostuu kuva, että et tainnut lukea blogia. Oli ”vieraslajeista” ja niiden haitallisuudesta mitä mieltä hyvänsä, on kaikelle metsästykselle asetettava edes joitain eläinten hyvinvointia kunnioittavia sääntöjä, joista yksi on pesimärauha. Tässä blogissa ei puhuta siitä, saako supikoiria koskaan metsästää vaan siitä, tulisiko niitä metsästää pesintäaikaan.

      Tykkää

      1. Miksi vieraslajit ovat lainausmerkeissä? Käsittääkseni olet tieteellinen ihminen mutta alasi ei ole ekologia. Millä perustein siis kyseenalaistat alan tutkimukseen perustuvat termit?

        Tykkää

      2. Siksi, että käsite siten, kuten moni sitä viljelee, olettaa luonnon olevan stabiili ja muuttumaton. Onko lajien liikkuminen paikasta toiseen epäluonnollista? Onko ihmisen jälki luonnossa aina epäluonnollista, eli juuri hänen tuomansa laji jollakin tapaa luonnoton ja ”vieras”? Emmekö mekin lopulta ole täällä vieraslajeja, jos noudatamme tätä logiikkaa? En halua ottaa ko. käsitettä annettuna, vaan problematisoida niitä metatason oletuksia, joita siihen liittyy, ja joista ympäristöfilosofiassa on keskusteltu. Minua myös vaivaa tapa, jolla vieraslaji-käsite on politisoitunut, jolloin siihen liitetään kaikenlaisia konnotaatioita, jotka näkyvät myös ihmisiä koskevassa, vähemmän positiivisessa poliittisessa keskustelussa; esimerkiksi rasistiset kielikuvat ovat toisinaan olleet eksplisiittisesti läsnä arkisessa vieraslajikeskustelussa (samoin kuin ”ryssäviha” susikeskustelussa). Käsitteiden taustaoletusten ja myös poliittisten ulottuvuuksien avaaminen on tärkeää, ja lainausmerkeillä haluan muistuttaa ihmisiä siitä, ettei asioita tule ottaa annettuina tai itsestäänselvinä. Ja se, että en ota niitä annettuina, ja että näen asiat vähemmän mustavalkoisesti, ei tarkoita, ettenkö lainkaan hyväksyisi vieraslajiajatusta. Mutta tämä toki on oma keskustelunsa.

        Tämä blogini käsittelee eläinsuojelullisia rajoituksia, joita kaikelle metsästykselle tulee asettaa – oli kyseessä supikoira tai ei. On surullista, jos koet nämä rajoitukset tarpeettomiksi, sillä juuri sellainen asenne kuvastaa sitä yksisilmäistä lähtökohtaa lajiensuojeluun, mitä blogissa kritisoin. Populaatioiden suojelu on tärkeää, mutta yksilöiden hyvinvointia ei tule unohtaa.

        Tykkää

  3. Haluaisitko siis muuttaa vieraslaji-käsitteen joksikin muuksi? Tuottaisiko esimerkiksi ”ei-alkuperäinen-ihmisen siirtämä-laji” ongelmia (tai mikä tahansa muu)? Onko vieras-etuliite ongelma? Kyseessä on kuitenkin termi jonka avulla voidaan erottaa toisistaan tulokaslajit ja ”vieraslajit”. Ymmärtäisin kritiikon jos kyseessä olisi termi jolle on olemassa jokin toinen, virallinen vaihtoehto. Nyt sinusta tulee mielikuva tiedeskeptikkona, jolle myös ”ilmastonmuutos” voisi olla ongelmallinen sana.

    Toivoisin, että vastaat itse omiin kysymyksiisi, sekä muutamiin lisäkysymyksiini. Minulla on vaikeaa nähdä kuinka tässä ei tule ristiriitaa ihmisen ja eläimen (eläinkunnan) erottelussa:
    Onko vieraslajien liikkuminen paikasta toiseen epäluonnollista? Onko ihmisen jälki luonnossa aina epäluonnollista, eli juuri hänen tuomansa laji jollakin tapaa luonnoton ja ”vieras”? Emmekö mekin lopulta ole täällä vieraslajeja, jos noudatamme tätä logiikkaa? Onko ihminen eläin? Onko ihmisellä vapaa tahto? Onko eläimellä vapaa tahto? Onko (ja miksi ei/on) eläimellä kyky moraaliin?

    Tykkää

    1. Kyselit, miksi kommenttiasi ei ole julkaistu. Jos aion vastata kommenttiin, julkaisen sen vasta silloin, kun minulla on vastaamiseen aikaa. Esitit varsin suuria kysymyksiä (onko ihmiselle vapaa tahto?), joihin ei vastata ihan lyhyessä kommentissa (tämä on vuosituhansia vanha keskustelu). Tiivistän siis ajatukseni mahdollisimman lyhyeen ja ymmärrettävään muotoon.

      Koetin jo sinulle selittää, miksi käytin vieraslajin kohdalla lainausmerkkejä, ja miksi pidän sitä käsitteenä, joka ei ole aivan ongelmaton. Lainausmerkkien käyttäminen on yleinen tapa osoittaa, että kyseessä on ihmisen konstruoima käsite. Käytin lainausmerkkejä myös ”ryssävihan” kohdalla, mutta et syytä minua siitä, että kiistäisin sen, että venäläisiin on kohdistunut vihamielisiä asenteita. Ihan sama lainausmerkkikäytöntö sopii vieraslaji-sanan kohdalle. Ymmärrän, että luonnontieteiden piirissä termien laajemmat taustat ja mahdolliset poliittiset ulottuvuudet eivät aina ole keskiössä, mutta filosofina ne kiinnostavat minua ja toivon, että kyseenalaistava perspektiivi löytäisi sijaa muualtakin.

      Muihin kysymyksiisi tiivis vastaus: En pidä luonnollinen-epäluonnollinen -erottelua useinkaan hedelmällisenä (syy sille, miksi laitan usein myös ”luonnollisen” lainausmerkkeihin). Se perustuu tiettyyn dualistiseen perinteeseen, joka erottaa ihmisen muusta luonnosta ja luo muutoinkin tarpeettomia dikotomioita; jos noita termejä käytetään, toivon niiden olevan selkeästi perusteltuja niiden käyttökontekstissa. Ihminen on eläin muiden joukossa, eikä tällä ole vapaata tahtoa muuta kuin melko suppeassa mielessä (kannatan ns. kombatibilismia). Erityisen eläimen ihmisestä tekee se, että hänellä on kehittynyt kyky moraaliseen harkintaan, mikä asettaa hänelle myös erityisiä velvollisuuksia suhteessa siihen, miten hän itseään ja muuta maailmaa kohtelee. Moraalin mukana tulee siis sellainen vastuu, mitä muilla eläimillä ei ole. Yksi moraalin perustoista löytyy hyvin yksinkertaisesta affektiivisesta näkökannasta: kärsimys on ”huonoa” ja onnellisuus/tyytyväisyys ”hyvää” (tämä ajatus palautuu esim. Platonin filosofiaan, eli se ei ole mitenkään uusi tai outo). Johdonmukainen ihminen pystyy hahmottamaan, että sama koskee myös muita olentoja kuin häntä itseään, mikä antaa alkusysäyksen moraalille. Hyvin yksinkertainen ja perusteltu väite onkin, että meidän tulisi teoissamme minimoida aiheuttamamme kärsimys. Laji ei ole peruste muiden olentojen kärsimyksen sivuuttamiselle.

      Olen suoraan sanottuna äimistynyt ja erittäin yllättynyt siitä, miksi tämä ajatus herättää joidenkin parissa näemmä kummastusta, ja miksi pyyntö siitä, että supikoiria ei tapettaisi lisääntymisaikaan, koska se johtaa poikasten hitaaseen nälkäkuolemaan, on heidän mielestään pöyristyttävä. Onneksi suurin osa ihmisistä ymmärtää, että on hyvä juttu koettaa aiheuttaa muille mahdollisimman vähän kärsimystä ja elää myötätuntoisesti. Moraalipsykologina tiedän, että nämä asiat palautuvat usein ihmisten perusintuitioihin (kuten kulttuurista omaksuttuihin eläinasenteisiin, empatiataitoihin, jne.). Silloin asiasta jankkaaminen ei auta; voin vain koettaa osoittaa, miksi olisi johdonmukaista ja moraalisesti kestävää ottaa myös muut eläimet huomioon.

      Tilanteessa, jossa ilmeisesti kyseenalaistetaan niinkin minimaalinen pyyntö kuin että poikasia ei jätettäisi nääntymään nälkään, koen keskustelun erittäin turhauttavaksi ja toivottamaksi. Päätänkin keskustelun kanssasi tähän ja toivotan sinulle eläinmyönteistä kesää.

      Tykkää

  4. Kommentoin vieraslaji-käsitteen osalta, että valkohäntäkauris on vieraslaji, ihmisen tänne tuoma, ja joka aiheuttaa suurina yksilömäärinä (erityisesti eteläisimmässä Suomessa) haittaa mm. viljelyksille, liikennevakuutuskorvauksina ja -maksuina, metsien lehtipuustoa köyhdyttämällä ja muita luonnonvaraisia ruohovartisia kasveja (myös uhanalaisia lajeja) laiduntamalla. Tämän vieraslajin suhteen hiljaisuus on silmiinpistävä. En toivo kauriiden lahtausta mutta tämä kertoo myös ihmisen spesismistä. Mikä hyödyttää ihmistä, vaikka köyhdyttäisikin luontoa, sitä vaalitaan ympärivuotisin ruokinnoin ilman, että sen vieraslaji-statukseen kiinnitetään juurikaan huomiota.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Matilda Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: