Miksi susien ei anneta elää edes korpimailla?

Aivan itärajalla, kaukana ihmisasutuksesta, asuu erittäin arka susilauma. Tästä syvemmälle erämaahan ei Suomessa pääse. Laumaa kolme vuotta tutkinut Antti Haataja on todennut lauman olevan niin säikky, ettei hän ole saanut siitä edes valokuvaa. Lauma on siis kaikkea sitä, mitä monet vaativat susien olevan: se pysyttelee kaukana poissa ihmisten lähettyviltä ja pelkää ihmisiä. Se käyttäytyykin juuri … Jatka artikkeliin Miksi susien ei anneta elää edes korpimailla?

Inhimillinen ihminen antaa suden elää

Sudet ovat sosiaalisessa älykkyydessä mestareita. Ne kommunikoivat keskenään, opettavat toisiaan ja ovat yhteistyötaitoisia. Susilla on jopa kulttuuria ja joidenkin susitutkijoiden mukaan ne ovat mitä ilmeisimmin itsetietoisuuteen kykeneviä eli mieleltään erittäin kehittyneitä olentoja. Sudet valitsevat kumppaninsa tarkasti ja muodostavat pysyviä, usein halki elämän jatkuvia sosiaalisia siteitä. Erityisesti sukulaissuhteet ovat suden elämän ydin. Susilaumat ovat perheitä, jotka … Jatka artikkeliin Inhimillinen ihminen antaa suden elää

Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Jos jokin ei kuulu Suomen luontoon, on se pyyntirauta. Raudat aiheuttavat pahimmillaan voimakasta tuskaa sekä sivullisille eläimille että niille kohde-eläimille, joita raudoilla pyydetään. ... Ensin sivullisista eläimistä. Tänä vuonna tuli esille useita tapauksia, joissa karhut olivat jääneet tassuistaan pyyntirautoihin kiinni. Myös menneiltä vuosilta löytyy useita vastaavia tapauksia. Koskettavimpia näistä ovat emokarhut, joilla on pyyntiraudat jalassa … Jatka artikkeliin Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Susikantaa tuhoava populismi

Maa- ja metsätalousministeriö on runnomassa läpi susien metsästystä, jonka se haluaa aloittaa jo vuodenvaihteen jälkeen. Kyseessä on erittäin uhanalainen laji, jonka edustajia oli keväällä piskuiset 279−321 yksilöä. Tilanne onkin absurdi. Ministeriön näkemys on hätiköity. Susikannan elinkelpoisuutta ja suojelutason viitearvoja koskeva, Luonnonvarakeskuksen valmistelema raportti valmistuu vasta syksyllä 2022. Miksi tehdä päätöksiä ennen kuin raportti on valmis … Jatka artikkeliin Susikantaa tuhoava populismi

Luonto ja itsekkyys

Karhujen metsästyskiintiö oli tänä vuonna ennätyssuuri. Yksi Riistakeskuksen nimeämä syy: karhut metsästävät hirviä ja hirvisaaliit taas halutaan ihmisille. Myös trofee-metsästys motivoi tappoinnokkuutta. Karhuja oli ennen metsästyskautta noin 2600 yksilöä. Ihmisiä on 5,5 miljoonaa. Silti karhuja oli ”liikaa”. Ilveksiä tapetaan tällä kaudella ennätysmäärä, vaikka ne verottaisivat tehokkaasti valkohäntäkauriita. Riistakeskus ei tarjoa tälle absurdille päätökselle ainuttakaan järkevää … Jatka artikkeliin Luonto ja itsekkyys

Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Itä-Suomen poliisi ja Luonnonvarakeskus aikovat sittenkin yrittää Joensuun emokarhun nukuttamista. Karhulla on pyyntiraudat jalassaan ja neljä pientä pentua, ja sen kohtalo on puhuttanut ihmisiä laajasti. Alunperin poliisi määräsi karhun tapettavaksi. Nyt suunnitelmissa on koettaa rautojen kirurgista poistoa maastossa, mikä on Suomen historiassa ainutlaatuista. Päätös on kerrassaan erinomainen! Suuret kiitokset siitä Itä-Suomen poliisille ja Luonnonvarakeskukselle! Emon … Jatka artikkeliin Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Ajatuksia metsästyksestä

Mielellisten, tuntevien yksilöiden tappaminen ei ole tervehenkinen saatikka eettisesti hyväksyttävä "harrastus". Tappamisen nimeäminen harrastukseksi on kulttuurimme synkimpiä piirteitä ja este ihmisen kehitykselle sekä kunnioittavalle eläin- ja luontosuhteelle. Mielellisten olentojen tappaminen harrasteen, huvin ja mielihyvän vuoksi on huonointa ihmisessä (ja kuulostaisi syvästi häiriintyneeltä muihin ihmisiin sovellettaessa). Tappamisen tulisi perustua välttämättömyyteen (esim. oma hengissäselviytyminen), ei huviin. Silloinkin … Jatka artikkeliin Ajatuksia metsästyksestä

Uhan alla

Susiasiat ovat Suomen villi länsi. Saan paljon susiasioihin liittyviä viestejä. Toistuva teema on huoli siitä, että pihojen laidoille jätetään susia houkuttelevia haaskoja, minkä jälkeen raportoidaan susihavaintoja ja haetaan poikkeuslupia. Toinen yleinen teema on, että koiria ja muita kotieläimiä jätetään yöksi pihalle ilman kunnollista suojaa, vaikka asutaan susireviirillä. Kun susi sitten käy viemässä koiran tai lampaan, … Jatka artikkeliin Uhan alla

Kuoleman karnevaalit

  Satakunnan ja Pohjanmaan MTK-tuottajaliitot järjestävät 1.8.2020 naakkojen ja muiden ”haittalinnuiksi” määrittelemiensä eläinten lahtauspäivän. Syyksi kerrotaan esimerkiksi se, että naakat jättävät jälkeensä ulosteita ja rikkovat rehupaaleja. Naakan pesät taas tukkivat savupiippuja. MTK myös mainostaa arvontaa, johon naakkojen tappajat voivat osallistua, sekä toivoo sosiaaliseen mediaan tapahtumasta kuvia. Tavoitteena on naakkakannan raju pienentäminen. MTK jopa kannustaa siihen, … Jatka artikkeliin Kuoleman karnevaalit

Emoja ja pentuja: syitä supikoirien pesimärauhalle

Minulle kerrottiin keskustelusta koskien Viikissä nähtyä supikoirapesuetta. Pesueen nähnyt henkilö aikoi ilmoittaa löydöstään metsästäjille, ja lopulta otti yhteyttä Helsingin kaupunkiin. Kiinnostuin siitä, tappaako Helsingin kaupunki supikoiria pesimäaikaan ja esitin kysymykseni suoraan heille. Vastaus oli "kyllä". Pysyin yleisellä tasolla ja kysyin, loukuttavatko he myös emoja tapauksissa, joissa pennut tulevat kenties kärsimään hitaan nälkäkuoleman, ja jälleen vastaus … Jatka artikkeliin Emoja ja pentuja: syitä supikoirien pesimärauhalle

Miksei jeesata sutta tai karhua?

Kärsämäellä tapettiin 16.4. loukkaantunut susi. Kävi ilmi, että sitä oli ammuttu laittomasti joitakin päiviä aiemmin. Kyseessä oli laumansa mukana kulkenut nuori susipoika, kenties viime kesän pentuja. Se kuoli synnyinsijoilleen. 20.4. tapettiin toinen kolmella jalalla liikkunut nuori susi Uudellamaalla. Sudet saivat osakseen tuplavääryyden, sillä ensin ne rampautuivat ihmisen toimesta ja sitten joutuivat rampautuneina ihmisen tappamiksi. 22.4. … Jatka artikkeliin Miksei jeesata sutta tai karhua?

Eläinten tappokisat vs. elämän kunnioitus

  Talviunilta herätetyt mäyrät Nokialla ja Häijäässä järjestettiin viime viikonloppuna eläinten tappamisen joukkuekilpailu. Kyllä. Kuulit oikein. Kyseessä oli paikallisen metsästäjän innovoima tapahtuma, jossa tapettujen eläinten määrällä kilpailtiin. Pisteitä sai mäyrästä, ketusta, minkistä, supikoirasta, variksesta, naakasta, harmaalokista, harakasta ja näädästä. Metsään lähti kolmesataa intomielistä eläinten tappajaa koirineen. He liikkuivat varsin mittavalla alueella ja koettivat halki viikonlopun … Jatka artikkeliin Eläinten tappokisat vs. elämän kunnioitus

Kun politiikka unohti etiikan: Lainsuojattomuus, kärsimys ja väärinsyytetyt supikoirat

Maa- ja metsätalousministeriö on purkamassa supikoiraa, piisamia, rämemajavaa ja pesukarhua koskevaa rauhoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös henkilöt ilman metsästystutkintoa tai minkäänlaista taitoa tappaa eläin kivuttomasti voivat ottaa esimerkiksi supikoiran hengiltä. Myös käytettyjen tappomenetelmien määrä kasvaa huolestuttavaan, kärsimystä lisäävään suuntaan. Erityisen ongelmallista on, että näitä eläimiä voi tappaa myös lisääntymisaikana. Emon voi tappaa pentuineen, tai … Jatka artikkeliin Kun politiikka unohti etiikan: Lainsuojattomuus, kärsimys ja väärinsyytetyt supikoirat

Susirauhan aika

Kun järki sivuutettiin Sudet saavat säännöllisesti osakseen kohtuutonta, kummastuttavaa hysteriaa. Hysteriaa tuotetaan voimakkaan väritetyillä tarinoilla, joita hoetaan erityisen aktiivisesti metsästyspiiressä, ja joita valitettavan usein myös viranomaiset ja media toistavat. Hyvänä esimerkkinä toimii heinäkuulta oleva uutinen, jossa kerrottiin, kuinka Kokemäellä susi oli käynyt pihapiireissä ja murahtanut koiralle. Seuraus: tappolupa. Viranomaisten kanta vaikuttaa siten olevan, että koiraa … Jatka artikkeliin Susirauhan aika

Susijahti, fanaattisuus ja näkökulmattomiksi jätetyt eläimet

Susi on helmikuussa metsästäjien maalitauluna, kun Suomen 220:sta sudesta tapetaan 46. Erittäin uhanalaiseksi luokitellusta lajista on päätetty siis vähentää reilu viidesosa. Tapahtumaa voikin lähestyä ainoastaan syvässä hämmennyksen tilassa – onko Suomi astunut (tässäkin suhteessa) mielipuolisuuden tilaan?   Päätöksen poliittisuus on räikeää. Suden ympärille kutoutunut ja aivan liian monien metsästäjien kiihkomielisesti ylläpitämä mediakuvasto on yksipuolista: sen … Jatka artikkeliin Susijahti, fanaattisuus ja näkökulmattomiksi jätetyt eläimet