Yli 30 000 suomalaista on allekirjoittanut eläinten tappokilpailuja vastustavan vetoomuksen. Näin suuri nimimäärä vain muutamassa päivässä on huikea suoritus. Hienoa!

Suomussalmen Hossaan järjestettävät kilpailut alkavat perjantaina 18.11. Ne ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Tappokilpailuja ovat kritisoineet mm. Suomen luonnonsuojeluliitto, eduskunnan eläinsuojeluryhmä ja siinä vaikuttavat 13 kansanedustajaa, useat julkisuuden henkilöt kuten muusikko Paula Vesala ja Sitran johtaja Mari Pantsar, SEY Suomen eläinsuojelu, Eläinoikeusjuristit ry, Oikeutta eläimille, Team Rokka, Luonto-Liitto, Animalia, Eläinvihreät ja kymmenet tuhannet muut tahot. Näin laajasti jaettua kritiikkiä näkee eläinasioissa harvoin! Viimeisimpänä myös eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala totesi, että tappokilpailut on aiheellista kieltää tulevassa eläinsuojelulaissa.

Moni kriitikoista on itse maaseudulta kotoisin. Kysyessäni eri somekanavillani, löytyykö maalaisista tappokilpailujen vastustajia, sain nopeasti yhteensä tuhansia kyllä-vastauksia. Kasvoin itse maalla, joten tämä ei yllätä: totta kai myös maalaiset osaavat välittää eläimistä.

Myös moni paikallinen on suhtautunut kilpailuihin kriittisesti. Olen saanut useita yhteydenottoja suomussalmelaisilta, jotka toivovat, ettei kisoja järjestettäisi. Moni kuitenkin kokee, ettei ilmapiiri salli kisojen kyseenalaistamista, ja jopa kiusaamista tapahtuu. Yksi heistä kirjoittaa: ”Asun tuolla missä metsästyskisat pidetään ja näen vierestä ihmiset ja koiralaumat ja joka kerta olen yhtä surullinen. En vaan ole tarpeeksi rohkea ja uskalla avata suutani samasta syystä kuin muut suomussalmelaiset ilmeisesti ovat kertoneet. Kiitollinen että tämä asia tulee esiin ja toivon sydämestäni että nämä kisat loppuisivat.”

…

Syy kilpailujen vastustamiselle on selvä. Myös metsästyksessä on tärkeää osoittaa edes jonkinlaista kunnioitusta eläimiä ja luontoa kohtaan. Eläinten tappamisen viihteellistäminen kilpailuksi rikkoo tätä kunnioituksen periaatetta selvästi.

Metsästyksessä on myös tärkeää minimoida aiheutettu kärsimys. Tähän velvoittavat sekä eläinsuojelulaki että metsästyksen eettiset ohjeet. Kilpailuihin on kuitenkin osallistumassa metsästäjiä, jotka ovat jääneet eläinrääkkäyksestä kiinni. He ovat somevideoillaan usuttaneet koiria raatelemaan peloissaan olevia eläviä eläimiä, ja ampuneet summamutikassa mäyrien pesäluolastoihin ilman näköyhteyttä ja varmistamatta, etteivät eläimet jää kitumaan. Samalla he kuvasivat näitä tapahtumia nauraen ja vitsaillen. Kyseisten henkilöiden toiminta on paitsi luokatonta myös rikollista. Ei ihme, että jäätyään somevideosta kiinni, he nopeasti piilottivat ne – kyseinen toiminta ei nimittäin kestä päivänvaloa. On kestämätöntä, että tappokilpailut sallivat näin kyseenalaisia osanottajia!

Kilpailuissa on käytössä myös luolapyynti, joka on metsästysmuodoista julmin. Siinä koira lähetetään mäyrien, kettujen ja supikoirien pesäluolastoihin. Kohde-eläinten kannalta kauhunsekaiset tilanteet voivat kestää useita tunteja, minä aikana koirat saattavat raadella elämet hengiltä. Myös koirat itse voivat saada vakavia vammoja. Tällainen julmuus eläimiä kohtaan on totta kai eettisesti erittäin tuomittavaa.

Tappokilpailut ovat siis omiaan ruokkimaan epäkunnioittavaa luonto- ja eläinsuhdetta, sekä lisäämään eläinten kärsimystä. Kuten Eläinoikeusjuristit ry on todennut, tappokilpailut ovat tästä syystä lain hengen vastaiset.

…

Kisoja on koetettu oikeuttaa vedoten siihen, että niiden kohteena on vieraslajeiksi luokiteltuja eläimiä. Itse asiassa kilpailuissa tapetaan kuitenkin runsaasti myös kotoisia lajeja, kuten kettuja, näätiä ja mäyriä (jälkimmäinen on tappolistalla siitäkin huolimatta, että Suomen luonnonsuojeluliitto on jo pitkään esittänyt mäyrän metsästyksen lopettamista). Toisaalta Kainuun seutu ei ole sellaista, missä olisi erityinen tarve tappaa myöskään vieraslajeja: supikoiran ja minkin vaikutus lintukantoihin näkyy nimittäin lähinnä rannikolla ja kosteikoilla, ei niinkään Kainuun korkeuksilla.

Pienpetojen luontainen verottaja ovat suurpedot. Esimerkiksi susien ja ilvesten läheisyys vähentää merkittävästi supikoirien määrää. Jos metsästäjä haluaa todella turvata luonnon monimuotoisuutta, olisikin tärkeää, että hän antaisi suurpedoille enemmän tilaa.

…

Myös viranomaistasolla on reagoitu asiaan. Maa- ja metsätalousministeriö totesi, että mikäli kilpailut lisäävät eläinten huonoa kohtelua, sellaiset tullaan tulevaisuudessa kieltämään. Riistakeskus puolestaan muistutti siitä, että ”eläin tulee aina ja joka tilanteessa pyrkiä lopettamaan mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti”, ja ”metsästäjän tulee ampua vain harkittuja, heti tappavaan osumaan pyrkiviä laukauksia”. Hyvä! Videoilla nähty toiminta tuomitaan siis myös viranomaisten toimesta.

Metsähallitus, jonka mailla kilpailut pidetään, kertoi lisäävänsä erävalvontaa niiden ajaksi. He myös muistuttivat, etteivät he hyväksy eläinten epäeettistä kohtelua tai turhan kärsimyksen aiheuttamista. Hienoa!

Metsästäjäliitto puolestaan totesi, ettei sana ”kilpailu” kenties sovi metsästyksen yhteyteen. Tästä olen samaa mieltä.

…

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, ettei tulevaisuudessa vastaavia kilpailuja enää järjestetä. Kuten käyty keskustelu osoittaa, ne tuovat paitsi järjestävälle paikkakunnalle myös metsästäjille huonoa mainetta. Suomussalmen kilpailuista onkin tullut varoittava esimerkki siitä, miten metsästystä ei kannata tehdä. Oli metsästyksestä muuten mitä mieltä hyvänsä, varmasti suurin osa ihmisistä pystyy jakamaan tämän: myös metsästäjän on kohdeltava luontoa ja eläimiä kunnioittavasti, eikä yksikään eläin ansaitse tulla rääkätyksi.

Kiitos kaikille teille, jotka välitätte! Kiitos myös Oikeutta eläimille -järjestölle, joka laati vetoomuksen.

Näitä kilpailuja ei pitäisi tapahtua, ja niiden alkaminen on todellinen surun päivä.

…

Kilpailut järjestää Jarmon Eräpalvelut. Mikäli lähetätte heille palautetta, on sävy hyvä pitää asiallisena.