Eläinten tappokilpailut eivät kuulu nykyaikaan

Yli 30 000 suomalaista on allekirjoittanut eläinten tappokilpailuja vastustavan vetoomuksen. Näin suuri nimimäärä vain muutamassa päivässä on huikea suoritus. Hienoa! Suomussalmen Hossaan järjestettävät kilpailut alkavat perjantaina 18.11. Ne ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Tappokilpailuja ovat kritisoineet mm. Suomen luonnonsuojeluliitto, eduskunnan eläinsuojeluryhmä ja siinä vaikuttavat 13 kansanedustajaa, useat julkisuuden henkilöt kuten muusikko Paula Vesala ja Sitran johtaja … Jatka artikkeliin Eläinten tappokilpailut eivät kuulu nykyaikaan

Emokarhu pentuineen ansaitsee apua

Muistatteko viime vuoden rautakarhun, jolla oli neljä pientä pentua? Hiljattain hänestä saatiin tuore kuva. Karhu on kuva-aineiston perusteella hyväkuntoinen ja tottunut rautoihin. Karhu pentuineen siis selvisi, huraa! Tämä karhuemo on todellinen sankari: hän on hoitanut poikasiaan raudoista huolimatta ja säilynyt hyväkuntoisena. Melkoinen selviytyjä, siis! Tarinaan kuitenkin liittyy synkkä puoli, sillä jälleen kerran Itä-Suomen poliisi haluaa … Jatka artikkeliin Emokarhu pentuineen ansaitsee apua

Miksi susien ei anneta elää edes korpimailla?

Aivan itärajalla, kaukana ihmisasutuksesta, asuu erittäin arka susilauma. Tästä syvemmälle erämaahan ei Suomessa pääse. Laumaa kolme vuotta tutkinut Antti Haataja on todennut lauman olevan niin säikky, ettei hän ole saanut siitä edes valokuvaa. Lauma on siis kaikkea sitä, mitä monet vaativat susien olevan: se pysyttelee kaukana poissa ihmisten lähettyviltä ja pelkää ihmisiä. Se käyttäytyykin juuri … Jatka artikkeliin Miksi susien ei anneta elää edes korpimailla?

Inhimillinen ihminen antaa suden elää

Sudet ovat sosiaalisessa älykkyydessä mestareita. Ne kommunikoivat keskenään, opettavat toisiaan ja ovat yhteistyötaitoisia. Susilla on jopa kulttuuria ja joidenkin susitutkijoiden mukaan ne ovat mitä ilmeisimmin itsetietoisuuteen kykeneviä eli mieleltään erittäin kehittyneitä olentoja. Sudet valitsevat kumppaninsa tarkasti ja muodostavat pysyviä, usein halki elämän jatkuvia sosiaalisia siteitä. Erityisesti sukulaissuhteet ovat suden elämän ydin. Susilaumat ovat perheitä, jotka … Jatka artikkeliin Inhimillinen ihminen antaa suden elää

Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Jos jokin ei kuulu Suomen luontoon, on se pyyntirauta. Raudat aiheuttavat pahimmillaan voimakasta tuskaa sekä sivullisille eläimille että niille kohde-eläimille, joita raudoilla pyydetään. ... Ensin sivullisista eläimistä. Tänä vuonna tuli esille useita tapauksia, joissa karhut olivat jääneet tassuistaan pyyntirautoihin kiinni. Myös menneiltä vuosilta löytyy useita vastaavia tapauksia. Koskettavimpia näistä ovat emokarhut, joilla on pyyntiraudat jalassa … Jatka artikkeliin Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Ympäristökriisi, tunteet ja toiminta

Ympäristökriisi herättää vaikeita tunteita. Miten näihin tunteisiin tulisi suhtautua? Voiko tunteita hyödyntää ilmastokriisin, lajikadon ja muiden ympäristökriisin osatekijöiden ratkaisussa? Mitä tehdä ympäristöahdistukselle, surulle ja epätoivolle, ja onko niiden kanavointi toimintaan ylipäätään tärkeää? Jakson haastateltavana on ansioitunut ympäristötutkija ja ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala.

Susikantaa tuhoava populismi

Maa- ja metsätalousministeriö on runnomassa läpi susien metsästystä, jonka se haluaa aloittaa jo vuodenvaihteen jälkeen. Kyseessä on erittäin uhanalainen laji, jonka edustajia oli keväällä piskuiset 279−321 yksilöä. Tilanne onkin absurdi. Ministeriön näkemys on hätiköity. Susikannan elinkelpoisuutta ja suojelutason viitearvoja koskeva, Luonnonvarakeskuksen valmistelema raportti valmistuu vasta syksyllä 2022. Miksi tehdä päätöksiä ennen kuin raportti on valmis … Jatka artikkeliin Susikantaa tuhoava populismi

Luonto ja itsekkyys

Karhujen metsästyskiintiö oli tänä vuonna ennätyssuuri. Yksi Riistakeskuksen nimeämä syy: karhut metsästävät hirviä ja hirvisaaliit taas halutaan ihmisille. Myös trofee-metsästys motivoi tappoinnokkuutta. Karhuja oli ennen metsästyskautta noin 2600 yksilöä. Ihmisiä on 5,5 miljoonaa. Silti karhuja oli ”liikaa”. Ilveksiä tapetaan tällä kaudella ennätysmäärä, vaikka ne verottaisivat tehokkaasti valkohäntäkauriita. Riistakeskus ei tarjoa tälle absurdille päätökselle ainuttakaan järkevää … Jatka artikkeliin Luonto ja itsekkyys

Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Itä-Suomen poliisi ja Luonnonvarakeskus aikovat sittenkin yrittää Joensuun emokarhun nukuttamista. Karhulla on pyyntiraudat jalassaan ja neljä pientä pentua, ja sen kohtalo on puhuttanut ihmisiä laajasti. Alunperin poliisi määräsi karhun tapettavaksi. Nyt suunnitelmissa on koettaa rautojen kirurgista poistoa maastossa, mikä on Suomen historiassa ainutlaatuista. Päätös on kerrassaan erinomainen! Suuret kiitokset siitä Itä-Suomen poliisille ja Luonnonvarakeskukselle! Emon … Jatka artikkeliin Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Ajatuksia metsästyksestä

Mielellisten, tuntevien yksilöiden tappaminen ei ole tervehenkinen saatikka eettisesti hyväksyttävä "harrastus". Tappamisen nimeäminen harrastukseksi on kulttuurimme synkimpiä piirteitä ja este ihmisen kehitykselle sekä kunnioittavalle eläin- ja luontosuhteelle. Mielellisten olentojen tappaminen harrasteen, huvin ja mielihyvän vuoksi on huonointa ihmisessä (ja kuulostaisi syvästi häiriintyneeltä muihin ihmisiin sovellettaessa). Tappamisen tulisi perustua välttämättömyyteen (esim. oma hengissäselviytyminen), ei huviin. Silloinkin … Jatka artikkeliin Ajatuksia metsästyksestä

Rakkauden filosofiaa

Valoja-podcastin aiheena on tällä kertaa rakkauden filosofia. Mitä rakkaus on? Mitä filosofia kertoo ihmisten välisestä rakkaudesta? Entä mitä luonto- ja eläinrakkaus voivat parhaimmillaan olla? Jaksossa kolutaan rakkauden biologista ja psykologista tutkimusta sekä klassikoita Platonista Iris Murdochiin. Olisiko tuhon aikakaudella syytä oppia viimein rakastamaan kattavammin?

Uhan alla

Susiasiat ovat Suomen villi länsi. Saan paljon susiasioihin liittyviä viestejä. Toistuva teema on huoli siitä, että pihojen laidoille jätetään susia houkuttelevia haaskoja, minkä jälkeen raportoidaan susihavaintoja ja haetaan poikkeuslupia. Toinen yleinen teema on, että koiria ja muita kotieläimiä jätetään yöksi pihalle ilman kunnollista suojaa, vaikka asutaan susireviirillä. Kun susi sitten käy viemässä koiran tai lampaan, … Jatka artikkeliin Uhan alla

Susien mailla

Valoja-podcastin uudessa jaksossa on haastateltavana tietokirjailija Mia Takula. Hän telttaili ja retkeili pitkiä aikoja susireviirien sydämessä. Miltä tuntuu oleilla susien mailla ilman neljän seinän tai kiväärin suojaa? Minkälaisia olentoja sudet ovat? Miten luontokato näkyy Suomessa? Entä mitä suhde susiin kertoo ihmisestä itsestään ja tämän suhteesta muuhun luontoon? Mian kirja "Susien mailla" on hyvä esimerkki siitä, … Jatka artikkeliin Susien mailla

Kapisen ketun onnellinen kohtalo

Turussa kierteli tammikuussa pahasti kapinen kettu. Sen takapäästä ja selästä puuttui karva lähes täysin ja silmät olivat turvonneet kapeiksi viivoiksi. Kettu näytti laihalta varjolta kulkiessaan kaupungin kaduilla ruokaa etsien. Siitä otettiin kuvia paikallisiin sanomalehtiin ja moni toivoi, että joku päästäisi sen pian tuskistaan.   Usein kapisten eläinten kohtalo on surkea. Ensin kapi tekee niiden elämästä … Jatka artikkeliin Kapisen ketun onnellinen kohtalo

Mene metsään! Luontokokemusten psykologiaa ja filosofiaa

Valoja-podcastin uudessa jaksossa käsitellään luontokokemuksia psykologian ja filosofian näkökulmasta. Mukana ei tällä kertaa ole haastateltavaa, vaan pohdin itsekseni metsään menemisen (kirjaimellista) mieltä romantiikan, luontokirjallisuuden, syväekologian ja psykologisen tutkimuksen kautta. Voivatko luontokokemukset olla yksi pelastus ilmastokatastrofiin ja lajien sukupuuttoon? Entä millä ehdoilla?