Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Jos jokin ei kuulu Suomen luontoon, on se pyyntirauta. Raudat aiheuttavat pahimmillaan voimakasta tuskaa sekä sivullisille eläimille että niille kohde-eläimille, joita raudoilla pyydetään. ... Ensin sivullisista eläimistä. Tänä vuonna tuli esille useita tapauksia, joissa karhut olivat jääneet tassuistaan pyyntirautoihin kiinni. Myös menneiltä vuosilta löytyy useita vastaavia tapauksia. Koskettavimpia näistä ovat emokarhut, joilla on pyyntiraudat jalassa … Jatka artikkeliin Allekirjoitathan aloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi!

Ympäristökriisi, tunteet ja toiminta

Ympäristökriisi herättää vaikeita tunteita. Miten näihin tunteisiin tulisi suhtautua? Voiko tunteita hyödyntää ilmastokriisin, lajikadon ja muiden ympäristökriisin osatekijöiden ratkaisussa? Mitä tehdä ympäristöahdistukselle, surulle ja epätoivolle, ja onko niiden kanavointi toimintaan ylipäätään tärkeää? Jakson haastateltavana on ansioitunut ympäristötutkija ja ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala.

Susikantaa tuhoava populismi

Maa- ja metsätalousministeriö on runnomassa läpi susien metsästystä, jonka se haluaa aloittaa jo vuodenvaihteen jälkeen. Kyseessä on erittäin uhanalainen laji, jonka edustajia oli keväällä piskuiset 279−321 yksilöä. Tilanne onkin absurdi. Ministeriön näkemys on hätiköity. Susikannan elinkelpoisuutta ja suojelutason viitearvoja koskeva, Luonnonvarakeskuksen valmistelema raportti valmistuu vasta syksyllä 2022. Miksi tehdä päätöksiä ennen kuin raportti on valmis … Jatka artikkeliin Susikantaa tuhoava populismi

Luonto ja itsekkyys

Karhujen metsästyskiintiö oli tänä vuonna ennätyssuuri. Yksi Riistakeskuksen nimeämä syy: karhut metsästävät hirviä ja hirvisaaliit taas halutaan ihmisille. Myös trofee-metsästys motivoi tappoinnokkuutta. Karhuja oli ennen metsästyskautta noin 2600 yksilöä. Ihmisiä on 5,5 miljoonaa. Silti karhuja oli ”liikaa”. Ilveksiä tapetaan tällä kaudella ennätysmäärä, vaikka ne verottaisivat tehokkaasti valkohäntäkauriita. Riistakeskus ei tarjoa tälle absurdille päätökselle ainuttakaan järkevää … Jatka artikkeliin Luonto ja itsekkyys

Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Itä-Suomen poliisi ja Luonnonvarakeskus aikovat sittenkin yrittää Joensuun emokarhun nukuttamista. Karhulla on pyyntiraudat jalassaan ja neljä pientä pentua, ja sen kohtalo on puhuttanut ihmisiä laajasti. Alunperin poliisi määräsi karhun tapettavaksi. Nyt suunnitelmissa on koettaa rautojen kirurgista poistoa maastossa, mikä on Suomen historiassa ainutlaatuista. Päätös on kerrassaan erinomainen! Suuret kiitokset siitä Itä-Suomen poliisille ja Luonnonvarakeskukselle! Emon … Jatka artikkeliin Emokarhun koettelemukset: ajatuksia luonnonvaraisten eläinten auttamisesta

Ajatuksia metsästyksestä

Mielellisten, tuntevien yksilöiden tappaminen ei ole tervehenkinen saatikka eettisesti hyväksyttävä "harrastus". Tappamisen nimeäminen harrastukseksi on kulttuurimme synkimpiä piirteitä ja este ihmisen kehitykselle sekä kunnioittavalle eläin- ja luontosuhteelle. Mielellisten olentojen tappaminen harrasteen, huvin ja mielihyvän vuoksi on huonointa ihmisessä (ja kuulostaisi syvästi häiriintyneeltä muihin ihmisiin sovellettaessa). Tappamisen tulisi perustua välttämättömyyteen (esim. oma hengissäselviytyminen), ei huviin. Silloinkin … Jatka artikkeliin Ajatuksia metsästyksestä

Rakkauden filosofiaa

Valoja-podcastin aiheena on tällä kertaa rakkauden filosofia. Mitä rakkaus on? Mitä filosofia kertoo ihmisten välisestä rakkaudesta? Entä mitä luonto- ja eläinrakkaus voivat parhaimmillaan olla? Jaksossa kolutaan rakkauden biologista ja psykologista tutkimusta sekä klassikoita Platonista Iris Murdochiin. Olisiko tuhon aikakaudella syytä oppia viimein rakastamaan kattavammin?

Uhan alla

Susiasiat ovat Suomen villi länsi. Saan paljon susiasioihin liittyviä viestejä. Toistuva teema on huoli siitä, että pihojen laidoille jätetään susia houkuttelevia haaskoja, minkä jälkeen raportoidaan susihavaintoja ja haetaan poikkeuslupia. Toinen yleinen teema on, että koiria ja muita kotieläimiä jätetään yöksi pihalle ilman kunnollista suojaa, vaikka asutaan susireviirillä. Kun susi sitten käy viemässä koiran tai lampaan, … Jatka artikkeliin Uhan alla

Susien mailla

Valoja-podcastin uudessa jaksossa on haastateltavana tietokirjailija Mia Takula. Hän telttaili ja retkeili pitkiä aikoja susireviirien sydämessä. Miltä tuntuu oleilla susien mailla ilman neljän seinän tai kiväärin suojaa? Minkälaisia olentoja sudet ovat? Miten luontokato näkyy Suomessa? Entä mitä suhde susiin kertoo ihmisestä itsestään ja tämän suhteesta muuhun luontoon? Mian kirja "Susien mailla" on hyvä esimerkki siitä, … Jatka artikkeliin Susien mailla

Kapisen ketun onnellinen kohtalo

Turussa kierteli tammikuussa pahasti kapinen kettu. Sen takapäästä ja selästä puuttui karva lähes täysin ja silmät olivat turvonneet kapeiksi viivoiksi. Kettu näytti laihalta varjolta kulkiessaan kaupungin kaduilla ruokaa etsien. Siitä otettiin kuvia paikallisiin sanomalehtiin ja moni toivoi, että joku päästäisi sen pian tuskistaan.   Usein kapisten eläinten kohtalo on surkea. Ensin kapi tekee niiden elämästä … Jatka artikkeliin Kapisen ketun onnellinen kohtalo

Mene metsään! Luontokokemusten psykologiaa ja filosofiaa

Valoja-podcastin uudessa jaksossa käsitellään luontokokemuksia psykologian ja filosofian näkökulmasta. Mukana ei tällä kertaa ole haastateltavaa, vaan pohdin itsekseni metsään menemisen (kirjaimellista) mieltä romantiikan, luontokirjallisuuden, syväekologian ja psykologisen tutkimuksen kautta. Voivatko luontokokemukset olla yksi pelastus ilmastokatastrofiin ja lajien sukupuuttoon? Entä millä ehdoilla?  

Eläinten tappokisat vs. elämän kunnioitus

  Talviunilta herätetyt mäyrät Nokialla ja Häijäässä järjestettiin viime viikonloppuna eläinten tappamisen joukkuekilpailu. Kyllä. Kuulit oikein. Kyseessä oli paikallisen metsästäjän innovoima tapahtuma, jossa tapettujen eläinten määrällä kilpailtiin. Pisteitä sai mäyrästä, ketusta, minkistä, supikoirasta, variksesta, naakasta, harmaalokista, harakasta ja näädästä. Metsään lähti kolmesataa intomielistä eläinten tappajaa koirineen. He liikkuivat varsin mittavalla alueella ja koettivat halki viikonlopun … Jatka artikkeliin Eläinten tappokisat vs. elämän kunnioitus

Ihmiseläinluonto

Viimeisin blogini johti moniin yhteydenottoihin, joista joissakin kyseltiin, missä aiheesta voisi lukea lisää, ja käsittelenkö ihmismielen ja luonnon suhdetta kirjoissani. Olen ehkä unohtanut mainostaa kylliksi tuoreinta kirjaani (huomasin, etten ollut edes merkinnyt sitä "Julkaisuihini", gulp), joten tässä pieni esittely! Kyseessä siis "Häpeä ja rakkaus: ihmiseläinluonto" (Into, 2019). Tutkin ihmismielen kiemuroiden ja ilmastokriisin suhdetta paraikaa, ja … Jatka artikkeliin Ihmiseläinluonto

Luonto, kieli ja kokemus

Luonto voi havahduttaa, tempaista toiselle tasolle, jolta asiat vaikuttavat tuoreilta, erilaisilta ja helpottavilta. Se vetää arvioimaan omaa itseä – maailmaa liian suljetuin katsein ja haluavin käsin hamuavaa ihmiseläintä – luovin tavoin. Se pyöräyttää meidät ympäri ja pysäyttää sitten uuteen asentoon. Erityisesti se houkuttelee arvioimaan ihmiseläimen sijaintia luonnon kartastossa, jossa insinöörimielten suunnittelemien katulinjojen sijaan kohoilee juurina … Jatka artikkeliin Luonto, kieli ja kokemus

Maailmat jään läpi

Vesi ja jää, ja parhaimmillaan molempien yhdistelmä, vetävät kohti. Talvisin kuljen järven jäällä, riisun hansikkaat, ja koirien juostessa valkoisessa, läähättävässä riemussa, asetan kädet karikoiden yli kurottuneille jäälohkareille, jotka ovat kumpuilevaa, reunatonta liukkautta ja äkisti rikkonaisia reunoja kuin kirkaisu tai hiljainen, liikkumaton räjähdys. Kun iho kulkee jäätä pitkin, on vain nyt, ja kaikkialta kimpoava valo on … Jatka artikkeliin Maailmat jään läpi