Sudet ovat sosiaalisessa älykkyydessä mestareita. Ne kommunikoivat keskenään, opettavat toisiaan ja ovat yhteistyötaitoisia. Susilla on jopa kulttuuria ja joidenkin susitutkijoiden mukaan ne ovat mitä ilmeisimmin itsetietoisuuteen kykeneviä eli mieleltään erittäin kehittyneitä olentoja.
Sudet valitsevat kumppaninsa tarkasti ja muodostavat pysyviä, usein halki elämän jatkuvia sosiaalisia siteitä. Erityisesti sukulaissuhteet ovat suden elämän ydin. Susilaumat ovat perheitä, jotka koostuvat vanhemmista, sisaruksista ja pennuista, ja joiden jäsenet auttavat mieluusti toisiaan. Sudet ovat leikkisiä, toisilleen usein ystävällisiä olentoja, jotka pystyvät jopa empatiaan toisiaan kohtaan ja jeesaavat pulaan joutuneita tovereita.
Sudet myös tuntevat vahvasti. Susikin voi olla peloissaan, suruissaan, kiukkuinen, iloinen, tyytyväinen, epätoivoinen, onnellinen. Kiintymys ja kaipaus ovat osa susien tunnemaailmaa. Ne kiintyvät läheisiinsä vahvasti, osoittavat selviä kaipauksen merkkejä menettäessä tovereitaan ja kutsuvat kadonneita sukulaisiaan haikealla ulvonnalla.
Tässä kaikessa susi on aivan kuten sinä tai minä: myös susi on tunteva, ajatteleva, tietoinen yksilö.
Kuka tahtoisi tappaa tällaisia olentoja?
Silti Suomessa aiotaan pian jahdata satojen miesten, teknisten härveleiden ja koirien voimalla 18 sutta hengiltä. Yhteen suteen kohdistuva ajo voi kestää useita päiviä ja näännyttää eläimen mielen sekä elimistön rikki. Aiheutetun hädän, pelon ja kärsimyksen määrä on valtava. Mukana on perheitä – vanhempia, pentuja, veljiä ja siskoja, jotka koettavat epätoivoisesti pitää toisiinsa yhteyttä ja todennäköisesti myös auttaa toisiaan. Kun susilaumaa jahdataan, jahdataan siis toisiinsa kiintyneitä perheenjäseniä.
Kuka tahtoisi tehdä tätä eläimille?
…
Ihmisellä on ainutlaatuinen taito moraaliseen harkintaan. Se on lajiomainen taipumuksemme. Sen mukana tulee vastuu elää tavalla, joka huomioi myös muiden lajien ja eläinten hyvän.
On helppoa keskittyä vain oman edun suojeluun, oli kyseessä sitten oman lammastilan tai porotalouden bisnekset, halu kalastella vaaleissa ääniä tai toive saada kaikki saaliseläimet itselle. Itsekkyys on helppoa. On paljon vaikeampaa muistaa myös muiden etu ja kunnioittaa sitä – jättää tilaa luonnonvaraisille eläimille elää ja kukoistaa. Muiden lajien kanssa rinnakkain eläminen, myös niiden olemassaoloa kunnioittaen, vaatiikin taitoa ja vahvuutta.
Tämä taito ja vahvuus tekee ihmisestä inhimillisen.
Inhimillinen ihminen antaa suden elää.
…
Lähteitä:
Bekoff, Marc (2002). “Empathy: Common sense, science sense, wolves, and well-being.”Behavioral and Brain Sciences, 25(1).
Packard, Jane (2012). “Wolf social intelligence.” Teoksessa Wolves: Biology, Behavior and Conservation (toim. Ana Paula Maia, Henrique F. Crussi). NOVA.
hermitandhounds 
Kunpa kaikki Suomen susimyönteiset ihmiset omassa elinpiirissään nyt ottaisivat vakavasti kantaa tähän laittomaan Riistakeskuksen myöntämään poikkeustappolupaan ja kirjoittaisivat valituksia paikallisille hallinto-oikeuksilleen vaatien myös muidenkin kuin metsästäjien kuulemista, niin asiat voisivat muuttua. Itse olen näin tehnyt ja valitustani jopa nyt käsitellään, joten kannattaa yrittää! Ryhdyn nyt myös 21.2 perjantaina klo 9 nälkälakkoon tämän paikalliseni kahdeksan suden Kuhmon Saunajärven perhelauman puolesta. Kaikki muutkin rohkeat voisivat omilla tahoillaan tehdä samoin. Kansalaisaktiivisuudella maailmaa muutetaan, ei poliitikkojen puheilla, joten toivotan onnea matkaan!
TykkääTykkää
Susien suojelijat!
Menkää erämaahan telttoinenne elämään niiden kanssa ja nauttimaan niiden seurasta, olette siellä missä susienkin kuuluisi olla, nauttisitte susien sosiaalisesta luonteesta ja sukulaisuusrakkaudesta, jos vaikka ottaisivat teidätkin perheenjäseniksi jolleivät sitten nälissään syö teitä suihinne, turha niitä tänne asutuskeskuksiin on haikailla, se ei ole niiden luontainen elintila, sukupuuttoon tappamista ei ole mikään taho kannattanut tai haikaillut, mutta jokaisella meistä on oma reviirimme, minne meidät on luotu ja olisi toivottavaa että noudatamme niitä hankaluuksien välttämiseksi vai mieltä olette susi-ihmiset…🤔🙄😉❤️!!???
Nimim. Maalaispoika Mynämäeltä.
TykkääTykkää
Monet ovatkin käyneet telttailemassa susien reviireillä. Esimerkiksi Miia Takula teki niin yhteensä liki vuoden verran. Kannattaa tutustua hänen kirjaansa aiheesta: https://kirja.elisa.fi/ekirja/susien-mailla?
Sudet eivät asu asutuskeskuksissa vaan metsissä. Jos joku susi joskus käy ihmisen lähettyvillä tai vie lampaan, se tuskin on suuri ongelma. Siinä kohtaa kannattaa nimittäin muistaa kaikki se valtava haittaja kuolema, mitä ihminen muulle luonnolle ja eläimille aiheuttaa – siihen nähden ovat suden tekoset erittäin minimaalisia. Asiaan käsittelyyn vaaditaankin suhteellisuuden tajua.
Erittäin uhanalaista lajia ei missään nimessä tule metsästää, tämän sanoo jo järkikin.
TykkääTykkää
Se vaan, että se ihmisen reviiri on alkanut olla koko maapallon mittainen. Meitä on nyt 8 miljardia ja kun 9 on täynnä niin kaikki ekosysteemit romahtaa. Jos kerran kaikista maailman nisäkkäistä tutkimuksien mukaan 96% on ihmisiä, lemmikkejä ja tuotantoeläimiä ja VAIN 4% villejä, niin mitä siitä seuraa? Kuudes sukupuuttoaalto, ilmastokatastrofi, pakolaisuus, kaikki eläinten syömisestä johtuvat menneet ja tulevat pandemiat ja ehkä pian sotakin ovat jo täällä. Ja joo, asun nytkin susialueella ja kuljen metsissä ilman susipelkoa, koska ihminen ei kuulu suden saaliseläimiin vaan se on hirvi.
TykkääTykkää
Suomessa 5,5 miljoonaa ihmistä, 50 000 metsästysseuraa, 300 000 metsästäjää, 80 000 – 120 000 metsästyskoiraa, aseita neljänneksi eniten koko maailmassa, 700 000 lemmikkikoiraa ja saman verran kissoja. Susia 300. Siis 300. Kuka mahtaa olla se pahin tappaja, mitä luulet?
TykkääTykkää