Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa! Maa- ja metsätalousministeriö ottaa vastaan lakiehdotusta koskevia lausuntoja perjantaihin 14.1. saakka. Kuka tahansa voi jättää lausunnon. Ohjeet löytyvät täältä: https://mmm.fi/…/Lausuntopyynt%C3%B6_EHL_suomenkielinen+(1…

Suositankin kaikille eläinten kohtelusta huolestuneille lausunnon lähettämistä. Lausunnon (joka on hyvä muotoilla omin sanoin) teossa voi hyödyntää esimerkiksi SEY Suomen eläinsuojelun ja Animalian materiaaleja – sekä tätä postausta. Olenkin kiitollinen postauksen jakamisesta!

Voit myös allekirjoittaa SEY:n laatiman, lakia koskevan vetoomuksen täällä: https://sey.fi/lakivetoomus/?fbclid

Lakiehdotuksessa on joitakin hyviä puolia, kuten pentutehtailuun puuttuminen, mistä kiitos lainvalmistelijoille. Siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä epäkohtia, joita lähestyn tässä etiikan näkökulmasta. Edustan itse eläinoikeuskantaa, joka kyseenalaistaa esimerkiksi lihatuotannon oikeutuksen. Nojaan tässä postauksessa kuitenkin hyvinvointikantaan, joka on paljon lievempi vaihtoehto ja keskittyy eläinten perushyvinvoinnin turvaamiseen. Alla olevat kohdat ovat siis se ”vähin minimi”, mitä yhteiskunnan tulisi ottaa lukuun – ja mitä myös valveutunut lihansyöjä kannattaa.

Lakiehdotukseen sisältyy mm. seuraavia puutteita (ja näiden lisäksi toki vielä monia muita räikeitä epäkohtia):

…

1) Turkistarhaus. Turkistarhaus rikkoo eläinten hyvinvointia räikeällä tavalla mm. siksi, että eläimet pakotetaan viettämään koko elämänsä reilusti alle neliömetrin häkeissä. Aiheutettu kärsimys on valtavaa. Siksi turkistarhaus on kielletty joko osittain tai kokonaan monessa Euroopan maassa. Sen jatkuminen on Suomen häpeäpilkku ja kertoo keskeisten viranomaisten kyvyttömyydestä ottaa eläinten hyvinvointia edes minimaalisesti lukuun.

2) Eläinten häkkikasvatus. Euroopan komissio suunnittelee häkkikasvatuksen kieltämistä. Syy on selvä: eläimet voivat ahtaissa häkeissä väistämättä huonosti. Esimerkiksi suomalaisessa kananmunantuotannossa käytetyt häkit jättävät kutakin kanaa kohden vain reilun paperiarkin verran tilaa. Silti uudessa eläinsuojelulaissa ei puututa häkkikasvatukseen millään tavalla.

3) Porsitushäkit ja parsinavetat. Porsitushäkissä emakko ei mahdu edes kääntymään. Vaikka sillä on voimakas tarve rakentaa pesä ja hoivata jälkikasvuaan, on se siis pakotettu käytännössä liikkumattomaksi ja erotettu porsaistaan. Parsinavetoissa lehmät puolestaan joutuvat viettämään valtaosan elämästään päästä samaan parteen sidottuina voimatta tehdä muuta kuin maata, seistä ja syödä. Ihmisiin sovellettuna tällaisia olosuhteita pidettäisiin rankkana psyykkisenä ja fyysisenä kidutuksena. Sitä se on myös eläinten kohdalla. Vaikka lakiehdotus kieltää uudet porsitushäkit ja parsinavetat, sallii se vanhojen käytön jatkamisen, mikä on merkittävä puute.

4) Kastrointi. Nykyinen eläinsuojelulaki sallii porsaiden kastroinnin ilman puudutusta. Emostaan ennenaikaisesti erotettuja porsaita pidetään väkisin paikoillaan, niiden ihoon viilletään reikä ja kivekset revitään irti. Toimenpide aiheuttaa voimakasta kärsimystä ja pitkittynyttä psyykkistä ahdinkoa. On selvää, ettei näin julma ja eläimiä tutkitusti traumatisoiva toiminta voi jatkua.

5) Luonnonvaraisten eläinten auttaminen. Lakiehdotus osoittaa vastuun lopettaa loukkaantuneet luonnonvaraiset eläimet, muttei vastuuta auttaa näitä. Tämä on selvä epäkohta. Laissa tulisi asettaa hoitovastuu, joka koskisi niitä sairastuneita ja loukkaantuneita eläimiä, joiden toipumiselle on hyvät edellytykset. Miksi tappaa, jos voi myös auttaa?

6) Broilerit. Nykyinen eläinsuojelulaki sallii sairaalloiseksi jalostettujen broilereiden kasvattamisen suurella tiheydellä, vaikka tämä tutkitusti aiheuttaa eläimille mittavaa psyykkistä ja fyysistä ahdinkoa. Lakiehdotuksessa ei tuoda tilanteeseen muutosta. Miksi jalostus ja korkea kasvatustiheys sallitaan, vaikka ne tutkitusti rikkovat hyvinvointia? Asiaan olisi tärkeä puuttua vähintään asetustasolla.

7) Luolakoirakokeet. Luolakoirien taipumuskokeet ovat omiaan aiheuttamaan merkittävää pelkoa, ahdistusta ja kärsimystä kohde-eläimissä eli ketuissa. Kokeissa käytetyt ketut joutuvat viettämään koko elämänsä (jopa yhdeksän vuotta) 0,8 neliömetrin häkissä, joista ketut otetaan säännöllisesti esille koirien haukuttaviksi ja jahdattaviksi. Kokeissa käytettyjen kettujen kohtalo onkin eettisestä näkökulmasta karmaiseva. Sitä on myös luolapyynnissä jahdattujen kettujen, mäyrien ja supikoirien osa – kyseisessä metsästysmuodossa koirat nimittäin usutetaan retuuttamaan eläviä eläimiä näiden pesäonkaloissa useiden tuntien ajan. Sekä luolakoirien taipumus- että metsästyskokeet olisi eettisestä näkökulmasta ehdottomasti kiellettävä.

8) Vasikoiden yksittäiskasvatus. Eläinsuojelulaki sallii vasikoiden yksittäiskasvatuksen, vaikka vasikat tutkimusten mukaan kärsivät voimakkaasti yksinäisyydestä. Sosiaalisen, nuoren ja emostaan juuri väkisin erotetun eläimen yksittäiskasvatus on ilmeisellä tavalla vailla eettistä oikeutusta. Vasikoiden yksittäiskasvatus tulisikin ehdottomasti kieltää lailla. Sama koskee kaikkia sosiaalisia lajeja.

9) Emo-poikas -suhde. Jälkeläisten hoito ja pesänrakennus ovat tuotannossa käytettyjen eläinten keskeisimpiä tarpeita. Silti näiden tarpeiden toteuttaminen estetään erityisesti kanojen, lehmien ja sikojen kohdalla käytännössä täysin. Tämä puolestaan aiheuttaa mittavaa stressiä, hätää ja ahdinkoa. Erityisen suurta kärsimystä joutuvat kokemaan poikaset, jotka pakkoerotetaan emoistaan epäluonnollisen varhaisessa iässä. Lain tulisi turvata emo-poikas -suhde, eli poikasten mahdollisuus saada emojensa hoivaa ja emojen mahdollisuus hoitaa poikasiaan.

10) Kalat ja ravut. Laki sallisi rapujen elävältä keittämisen ja sen, ettei suuria kalamääriä lopeteta nopeasti. Tutkimuksen mukaan kalojen tukehtumiskuolema kuitenkin aiheuttaa pitkittynyttä kärsimystä, ja myös rapujen elävältä keittäminen tuottaa eläimille todennäköisesti tuskaa. Nopea lopetus on mahdollista molempien eläinluokkien kohdalla myös teollisessa tuotannossa. Eläinsuojelulain tulisikin vaatia sekä kalojen että rapujen tuskattomampia tappamismenetelmiä.

11) Eläinten tarhaaminen. Koska kotoisten luonnonvaraisten eläinten ottaminen lemmikiksi on kiellettyä, olisi johdonmukaista kieltää myös luonnonvaraisten eläinten tarhaaminen tuotanto- ja metsästystarkoituksessa. Samoin kaikkien luonnonvaraisten eläinten pyytäminen lemmikiksi olisi tärkeää kieltää lähtömaasta riippumatta. Valitettavasti tällä hetkellä Suomeen tuodaan paljon esimerkiksi akvaariokaloja, jotka on pyydetty suoraan luonnosta.

12) Eläinten tappokilpailut. Kilpailut, joissa tavoitteena on tappaa mahdollisimman paljon luonnonvaraisia eläimiä, olisi tähdellistä kieltää kunnioittavan eläinsuhteen edistämiseksi.

13) Valvonta. Eläinten hyvinvoinnin valvontaan on eettisesti välttämätöntä tuoda lisää velvoitteita ja resursseja. Valvonta osoittaa, arvostaako yhteiskunta eläinten hyvinvointia käytännön tasolla – valvomaton laki on lopulta sanahelinää.

…

Valitettavasti lakiehdotus asettaa ihmisen saavuttaman taloudellisen voiton eläinten hyvinvoinnin edelle. Siinä näkyykin esimerkiksi MTK:n vahva vaikutus. Tämä on eettisesti erittäin ongelmallinen lähtökohta, sillä taloudellinen voitto ei ole peruste mielellisten olentojen hyvinvoinnin rajulle polkemiselle. Mikäli otamme eläinten mielen, tarpeet, hyvinvoinnin ja arvon vakavasti, on eläinten kohtelua parannettava selvästi nykyisestä. Eläimiä ei tule pakottaa hyvinvointiuhrauksiin ihmisen vuoksi; päinvastoin, mikäli ihminen hyödyntää eläimiä, on hänellä vastuu taloudellisiin uhrauksiin noiden eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Eettisestä näkökulmasta uusi laki kaipaakin vahvoja parannuksia. Ihmisellä on velvollisuus tukea eläinten hyvää elämää sen sijaan, että hän tuhoaisi tuon elämän mahdollisuuksia. Lainsäätäjien vastuulla puolestaan on varmistaa, että tuo velvollisuus otetaan vakavasti – ja että eläinten hyvinvointi toteutuu.

…

Lähteitä:

Conte, F.; Voslarova, E.; Vecerek, V.; Elwood, R.W.; Coluccio, P.; Pugliese, M.; Passantino, A. “Humane Slaughter of Edible DecapodCrustaceans”. Animals 2021 11, 1089.

Costa JHC, von Keyserlingk MAG, Weary DM. Invited review: Effects of group housing of dairy calves on behavior, cognition, performance,and health. Journal of Dairy Science 2016 99:4, 2453-2467.

Hartches, K., & Jones, B. The welfare of layer hens in cage and cage-free housing systems. World’s Poultry Science Journal 2017, 73:4,767-782.

Mason, G., Cooper, J. & Clarebrough, C. Frustrations of fur-farmed mink. Nature 2001 410, 35–36.

Marino, L. Thinking chickens: a review of cognition, emotion, and behavior in the domestic chicken. Anim Cogn 2007 20, 127–147.

Rayner, A.C., Newberry, R.C., Vas, J. et al. Slow-growing broilers are healthier and express more behavioural indicators of positive welfare. Scientific Reports 2020 10, 15151.

Taylor, A. & Weary, D. Vocal responses of piglets to castration: identifying procedural sources of pain. Applied Animal Behaviour Science,2000, 70 (1), 17-26.

Waiblinger, S., Wagner, K., Hillmann, E., & Barth, K. Play and social behaviour of calves with or without access to their dam and othercows. Journal of Dairy Research 2020 87, 144-147.

Van De Vis, H., Kestin, S., et al. Is humane slaughter of fish possible for industry?. Aquaculture Research 2003 34: 211-220.