Emokarhu pentuineen ansaitsee apua

Muistatteko viime vuoden rautakarhun, jolla oli neljä pientä pentua? Hiljattain hänestä saatiin tuore kuva. Karhu on kuva-aineiston perusteella hyväkuntoinen ja tottunut rautoihin. Karhu pentuineen siis selvisi, huraa! Tämä karhuemo on todellinen sankari: hän on hoitanut poikasiaan raudoista huolimatta ja säilynyt hyväkuntoisena. Melkoinen selviytyjä, siis! Tarinaan kuitenkin liittyy synkkä puoli, sillä jälleen kerran Itä-Suomen poliisi haluaa … Jatka artikkeliin Emokarhu pentuineen ansaitsee apua

Uusi kirja: Esseitä eläimistä

Olettehan jo huomanneet uuden kirjani, "Esseitä eläimistä"? Tässä sen virallinen esittely: Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä? Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Aaltola pohtii esseissään, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun ihminen … Jatka artikkeliin Uusi kirja: Esseitä eläimistä

Ehdotus eläinten hyvinvointilaiksi on puutteellinen – annathan äänesi eläimille!

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa! Maa- ja metsätalousministeriö ottaa vastaan lakiehdotusta koskevia lausuntoja perjantaihin 14.1. saakka. Kuka tahansa voi jättää lausunnon. Ohjeet löytyvät täältä: https://mmm.fi/…/Lausuntopyynt%C3%B6_EHL_suomenkielinen+(1… Suositankin kaikille eläinten kohtelusta huolestuneille lausunnon lähettämistä. Lausunnon (joka on hyvä muotoilla omin sanoin) teossa voi hyödyntää esimerkiksi SEY Suomen eläinsuojelun ja Animalian materiaaleja – sekä tätä postausta. Olenkin kiitollinen postauksen jakamisesta! … Jatka artikkeliin Ehdotus eläinten hyvinvointilaiksi on puutteellinen – annathan äänesi eläimille!

Ajatuksia metsästyksestä

Mielellisten, tuntevien yksilöiden tappaminen ei ole tervehenkinen saatikka eettisesti hyväksyttävä "harrastus". Tappamisen nimeäminen harrastukseksi on kulttuurimme synkimpiä piirteitä ja este ihmisen kehitykselle sekä kunnioittavalle eläin- ja luontosuhteelle. Mielellisten olentojen tappaminen harrasteen, huvin ja mielihyvän vuoksi on huonointa ihmisessä (ja kuulostaisi syvästi häiriintyneeltä muihin ihmisiin sovellettaessa). Tappamisen tulisi perustua välttämättömyyteen (esim. oma hengissäselviytyminen), ei huviin. Silloinkin … Jatka artikkeliin Ajatuksia metsästyksestä

Salaa kuvattua: aktivistin näkökulma eläinteollisuuteen

Eläinaktivismiin liittyy monia mielikuvia. Mutta mitä eläinten asemasta, aktivismista ja salakuvaamisesta ajattelee itse eläinaktivisti? Valoja-podcastin uudessa jaksossa on vieraana Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -järjestöstä. Mitä suomalaisilla eläintiloilla tapahtuu silloin, kun kenenkään ulkopuolisen ei oleteta näkevän? Mitä eläinpolitiikka on ja miten siihen voi vaikuttaa?

Sysisynkkä maitoteollisuus

Emoja ja poikasia Tiedätkö, miltä tuntuu, kun lapsi kasvaa sisälläsi? Oletko koskaan kokenut sitä rakkauden biologista kohinaa, joka sitoo sinut jälkikasvuusi ja upottaa teidät esiaikaiseen lämpöön ja lempeyteen? Oletko koskaan pitänyt käsivarsillasi juuri synnyttämääsi lasta haluten suojella ja hoivata sitä jokaisella solullasi? Entä voitko kuvitella, miltä tuntuisi, jos sinut kiinnitettäisiin kaulasta metallitankoon samalla, kun kohtusi … Jatka artikkeliin Sysisynkkä maitoteollisuus

Kuoleman karnevaalit

  Satakunnan ja Pohjanmaan MTK-tuottajaliitot järjestävät 1.8.2020 naakkojen ja muiden ”haittalinnuiksi” määrittelemiensä eläinten lahtauspäivän. Syyksi kerrotaan esimerkiksi se, että naakat jättävät jälkeensä ulosteita ja rikkovat rehupaaleja. Naakan pesät taas tukkivat savupiippuja. MTK myös mainostaa arvontaa, johon naakkojen tappajat voivat osallistua, sekä toivoo sosiaaliseen mediaan tapahtumasta kuvia. Tavoitteena on naakkakannan raju pienentäminen. MTK jopa kannustaa siihen, … Jatka artikkeliin Kuoleman karnevaalit

Miksei jeesata sutta tai karhua?

Kärsämäellä tapettiin 16.4. loukkaantunut susi. Kävi ilmi, että sitä oli ammuttu laittomasti joitakin päiviä aiemmin. Kyseessä oli laumansa mukana kulkenut nuori susipoika, kenties viime kesän pentuja. Se kuoli synnyinsijoilleen. 20.4. tapettiin toinen kolmella jalalla liikkunut nuori susi Uudellamaalla. Sudet saivat osakseen tuplavääryyden, sillä ensin ne rampautuivat ihmisen toimesta ja sitten joutuivat rampautuneina ihmisen tappamiksi. 22.4. … Jatka artikkeliin Miksei jeesata sutta tai karhua?

Rakkaus ja eläimet

Veikkauksen verkkojulkaisu Inhimmillisiä uutisia julkaisi viime viikonloppuna jutun, jossa haastateltiin sekä minua että lampuria. Toimittaja oli tehnyt laadukasta, tasapainoista työtä: sekä myönteinen että kriittinen näkökulma eläintuotantoon tulivat esille. Lampuri kertoi omasta ammatistaan ja empatiasta eläimiä kohtaan, ja minä puolestani toin esille eläinsuhteen mahdollisia ongelmakohtia. Näin hyvät lehtijutut usein syntyvät. Juttu kuitenkin poistettiin netistä pian sen … Jatka artikkeliin Rakkaus ja eläimet

Lihaparadoksi: Kun eläin katosi lihasta

Länsimaissa huoli eläinten hyvinvoinnista on kasvanut voimakkaasti. Samalla lihaa kulutetaan yhä enemmän. Tutkijat puhuvatkin ”lihaparadoksista”, jonka pyörteessä sama henkilö sekä paheksuu tehotuotantoa että tukee sitä ostopäätöksillään. Dissonanssi ja eläimen unohtaminen Empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että lihaparadoksia ylläpitää kognitiivinen dissonanssi, jolloin moraalinen arvo (eläinten hyvinvointi) ja tekojen seuraukset (lihansyönti) pidetään toisistaan irrallaan. Lihan kulutus siten ikään … Jatka artikkeliin Lihaparadoksi: Kun eläin katosi lihasta

Tunne, identiteetti ja eläin

Rationaalinen, tunteellinen apina Länsimaisessa ajattelussa moraali oli pitkään periaatekysymys. Tärkeintä oli nimetä yleisiä, rationaalisia sääntöjä sille, miten toimia, löytyivät ne sitten vanhan testamentin käskyistä tai brittifilosofin kynttilänvalossa laadituista arvo-algoritmeista. Taustalla oleva ihmiskuva oli rationalistinen ja ylpeili sillä, että me olemme puhtaan järjellisiä otuksia, joiden tulee hallita ja typistää tunteiden vaikutusta. Varsinkaan ”tärkeissä asioissa”, vakavuutta vaativissa … Jatka artikkeliin Tunne, identiteetti ja eläin

Huonontuva maailma ja oikeutettu kiukku

90-luvulla oli tunne, että maailma oli vääjäämättä etenemässä kohti moraalista muutosta. Rasismi ja sukupuolten väliset syrjinnät loppuisivat, ympäristö otettaisiin vakavasti huomioon, ja eläinten oikeudet olisivat viimein osa yhteiskuntaa. Oli tapahtumassa murtuma pois vanhoista, tukahtuneista ja väkivaltaa ylläpitäneistä kaavioista, ja tulevaisuus oli avointa, sallivampaa ja näkevämpää kenttää. Vuonna 2016 tuo ajatus moraalikehityksestä on kuin raameihin laitettu … Jatka artikkeliin Huonontuva maailma ja oikeutettu kiukku

Mitä Särkänniemi ei oppinut delfiineiltä?

Vuonna 1984 Veera ja Delfi uivat vapaina Meksikonlahdella. Samana vuonna Särkänniemi halusi itselleen uuden viihdenumeron, jolla lisätä kävijämäärää. Vapaudessa jopa 150 kilometriä päivässä uivat Veera ja Delfi kumppaneineen pyydystettäisiin ja kuljetettaisiin Tampereelle, jossa ne joutuisivat elämään ahtaissa, neljä metriä syvissä altaissa ja suorittamaan sirkushuveja hattaroita syöville ihmisille. Yksi delfiineistä kuoli pian kiinnioton jälkeen, kaksi muuta … Jatka artikkeliin Mitä Särkänniemi ei oppinut delfiineiltä?

Niin, että miksi niillä eläimillä olisi arvoa?

Ihmisillä on erikoinen tapa otaksua olevansa järjellisen ajattelun ruumiillistumia samalla, kun he itse asiassa seuraavat kulttuurista opittuja dogmeja, eli kyseenalaistamattomia uskomuksia, joita he eivät ole kenties kertaakaan rationaalisesti koettaneet perustella. Tunnetun sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin tutkimusten mukaan ihminen uskoo seuraavansa järkeä silloinkin, kun hän mukailee omaksuttuja, usein järjen jättömailla liikkuvia käsityksiä, joita hän itse ei ole … Jatka artikkeliin Niin, että miksi niillä eläimillä olisi arvoa?

Empatiaväsymys eli ”onko millään mitään väliä?”

Maailmaa riivaa empatiaväsymys. Ihmispolitiikassa trumpit lähellä ja kaukana karjuvat kovaeleisesti, ettei ”niiden” hyvinvoinnista tai kärsimyksestä tule välittää, ja suhteessa eläimiin monet toteuttavat trumpmaista ideologiaa osoitellen tyytyväisenä lihanpalaa haarukkansa päässä ja ilmoittaen, että ne ovat ”vain eläimiä”. Jotkut empatiaväsyneet ovat empatiahaluttomia ja istuvat nihilismin kaikuvissa arvotyhjiöissä väittäen, että moraali on mielipidekysymys, eikä millään oikeastaan ole mitään … Jatka artikkeliin Empatiaväsymys eli ”onko millään mitään väliä?”